Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Sadekesän jälkeen on paljon
HOMEVILJAA

"Kasvustossa mustina näkyneet homeet eivät ole varsinaisesti vaarallisia. Ne ovat yleensä Alternaria- tai Cladosporium-sukua. Ne ovat samoja, mistä Turun yliopiston Aerobiologian yksikön siitepölytiedotteessa tiedotetaan", vanhempi tutkija Päivi Parikka MTT:stä sanoo.

Mustat homeet ovat kosteushakuisia. Ne iskevät mieluusti jo muuten vioittuneisiin tähkiin, esimerkiksi liian märkyyden takia ennenaikaisesti tuleentuneeseen tai kuolleeseen kohtaan pellossa. Kasvualustaksi kelpaa mieluusti kuollut kasviaines, mutta myös elävä.

Viljan tuleentuessa sen jyvien kuoret kuivuvat ja kuolevat ensin, ja niihin homeet mielellään tarttuvat. Myös korjuun viivästyessä ja viljan ränsistyessä pellolla mustien homeiden määrä kasvaa.

"Mustat homeet ovat yleensä jyvän pinnassa. Puidessa iso osa niistä jää akanoihin ja muuhun pellolle jäävään tavaraan", Parikka kertoo.

Jos viljassa on paljon mustia homeita, viljan laatu heikkenee. Homemyrkkyjä mustat homeet eivät yleensä tuota.

Punahomeet ovat isompi ongelma

Punahomeet ovat eri sarjaa. Ne tarttuvat kasviin joko ilmasta tai maasta. Osa niistä iskeytyy juuristoon ja aiheuttaa viljalle jo kasvukauden alkuvaiheissa tyvitautia ja juuristovioitusta. Pahimmassa tapauksessa vilja kuolee.

"Punahomeiden aiheuttajat elävät edellisen vuoden sängessä ja oljessa, on se sitten maan pinnassa tai muokattu. Viljasta niitä voi löytyä jo kukintavaiheessa, mutta silloin punahomeita ei huomaa. Yleensä niihin kiinnittää huomiota silloin, kun pellolta löytää tähkiä, joissa on yksi jyvä tai vaikka puoli tähkää ruskettunut ja kuollut", Parikka sanoo.

Ruskeat jyvät ja tähkät voivat näkyä jo silloin, kun tähkä on vielä vihreä. Puintiaikana jyvien pinnalla alkaa näkyä lohenpunaista itiömassaa. Tartunnan saaneet jyvät voivat olla surkastuneita, mutta usein myös normaalikokoisia.

Punahomeet voivat tuottaa homemyrkkyjä

"Punahomeissa on se ikävä puoli, että tartunnan saaneissa jyvissä ne voivat kehittää homemyrkkyjä. Punahomeiksi nimitetään Fusarium-suvun sienilajeja, joiden välillä on eroja myrkkyjen tuotantokyvyssä. Osa homeiden tuottamista yhdisteistä on akuutisti myrkyllisiä, osa lievempiä", Parikka kertoo.

Punahomeiden ja homemyrkkyjen esiintyminen ei kulje käsi kädessä. Vaikka homeita olisi paljon, homemyrkkyjä voi olla vähän. Ja toisinpäin. Kuluneen kesän viljan homemyrkkypitoisuudesta ei vielä ole tarkkaa tietoa, kun analyysit ovat kesken.

"Kyse onkin esiintyvistä lajeista. Keski-Euroopassa yleisin homelaji Fusarium graminearum tuottaa runsaita myrkkypitoisuuksia. Meillä sitä yleisempi on toinen homelaji, joka taas ei tuota niin tehokkaasti myrkkyjä. Kuumina kesinä Fusarium graminearum on meilläkin yleistynyt, ja siksi lämpimän kesän jälkeen homemyrkkypitoisuudet voivat olla suuria, vaikka olisi ollut kuivaa", Parikka kertoo.

Yleensä homeet viihtyvät parhaiten, kun on riittävän kosteaa ja riittävän lämmintä.

Mitä pidemmälle syksyyn puinti venyy, sitä isompi riski homemyrkkyjen esiintymiselle on. Suuret lämpötilavaihtelut, esimerkiksi yöpakkaset ja hallat, laukaisevat homemyrkkyjen tuotannon. Jos syksyllä on vielä sadejaksoja ja vilja on laossa maata myöten, riski homeista ja myrkyistä kasvaa.

Kaura on monella viimeiseksi puitava vilja, joten siitä homemyrkkyjä monena vuonna myös löytyy eniten.

Sika ja kana ovat herkkiä

Homemyrkyt voivat olla sika- ja siipikarjantuottajille isokin ongelma. "Erityisesti siat ovat herkkiä, samoin kanat ja broilerit. Nautaeläimet eivät niistä niin kärsi", Parikka sanoo.

Hän kehottaa oman viljan syöttäjiä teettämään viljasta homemyrkkytestin, jos epäilee, että viljassa niitä on. Homemyrkkyisen viljaerän syöttäminen vaikuttaa kasvuun, ja pahimmassa tapauksessa saattaa tappaa pikkuporsaita.

Sioilla homemyrkytysoireet näkyvät huonona syöntinä, oksenteluna, ripulina, vastustuskyvyn heikkenemisenä ja hedelmällisyyshäiriöinä.

Ihmisille homemyrkyt ovat myös haitallisia. Erityisesti lastenruuissa pitoisuusrajat ovat tiukkoja. EU:ssa on ensi keväänä tulossa yhteinen enimmäispitoisuusraja, jonka alle pitäisi kaiken myytävän viljan jäädä.

Peittaus parantaa siemenviljaa

Kun homeita on viime kesänä viljassa ollut, niitä on tiedossa myös ensi kesälle. Kasvinjätteistä homeet siirtyvät kasvustoon. Siemenessä säilyvät homeet voivat pienentää viljan itävyyttä ja orastuvuutta.

"Peittaaminen nimenomaan punahomeisiin tehoavalla aineella on keino välttää orastuvuusongelmia. Kannattaa huomata, että kaikki aineet eivät punahomeisiin tehoa", Parikka muistuttaa.

Teksti: Saara Salonen
S-posti: nimi@agrimedia.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö 10/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |