Pelletti pelastaa palaturvepulassa
Vapo on ilmoittanut, että palaturvetta toimitetaan ensi talvena vain sopimusasiakkaille. Syynä on jo kolme peräkkäistä huonoa nostokautta, joista viimeinen oli kaikkein huonoin. Muilla alan toimijoilla menee tuskin sen paremmin. Peräseinäjoen Haukinevalle rykäisty uusi turvepellettitehdas tuo avun palaturvepulaan sopimuksettomien asiakkaiden kannalta.
Turvepelletin energiasisältö on hiukan puupellettiäkin korkeampi. Se soveltuu mainiosti poltettavaksi sellaisissa stokeripolttolaitoksissa, joissa on tähän asti poltettu palaturvetta. Tällaisia kuluttajia on runsaasti etenkin Länsi-Suomen alueella, toteaa Länsi-Suomen pellettivastaava Pentti Nyrhinen.
Nyrhinen teroittaa, että arinapolttoon turvepelletti ei sovellu lainkaan, sillä se makaa liian tiiviinä kerroksena arinan päällä, eikä saa tarpeeksi happea. Lisäksi turpeen tuhkan herkkä sulaminen tuo omat ongelmansa. Turvepelletti myös palaa hyvin kuumasti, ja se koettelee puolestaan arinarautoja.
Palaturpeen tarvitsijoita varmasti ilahduttaa myös turvepelletin edullinen hinta. Energiasisällön hinnaksi tulee noin kaksi senttiä kilowattitunti, arvioi Nyrhinen. Se on hieman palaturvetta kalliimpi, mutta edelleen hyvin edullinen. Vastapainoksi hinnalle voidaan laskea pelletin helppo ja siisti käyttö.
Vapolla on Haukinevalla oma lämpökeskus, jossa on polttolaitteena noin 360 kilowatin tehoinen Topi Pämppi Oy:n kehittämä liikkuva arina. Se on Nyrhisen mukaan osoittautunut erittäin toimivaksi turvepelletin poltossa, eikä tuhkan sulamisen aiheuttamia ongelmia ole juuri esiintynyt.
Uudenaikainen tehdas
Uuden tehtaan kapasiteetti on 66 000 tonnia vuodessa, tehtaan käyttöpäällikkö Mikko Pentinmäki sanoo. Tehdas käyttää raaka aineenaan 108 000 tonnia jyrsinturvetta, jonka kosteus on noin 45 prosenttia. Jyrsinturvetta kuluu myös tehtaan leijupetitekniikalla toimivassa 7,4 megawatin höyrykattilassa noin 18 000 tonnia vuodessa.
Jyrsinturve puretaan peräpurkaimilla varustetuista autoista vastaanottovarastoon, joihin mahtuu yhteensä 300 kuutiometriä turvetta. Magneetti erottelee raudanpalat jyrsinturpeen joukosta ja seulalla poistuvat juurakot ja muut karkeat ainekset.
Seulonnan jälkeen turve kuivataan runsaan kymmenen prosentin kosteuteen. Kuivureina toimii kaksi epäsuoraa höyrykuivuria. Epäsuora kuivaus on tarpeen turvepölyn suuren räjähdysherkkyyden takia. Turve poistuu kuivurista runsaan sadan asteen lämpötilassa.
Kuivauksen jälkeen turve jauhetaan vasaramyllyssä hienoksi. Vasaramyllyssä on kipinäntunnistimet, jotka kipinän havaitessaan roiskaisevat myllyyn kymmenisen litraa vettä. Mikäli kipinöitä syntyy normaalia enemmän, koko mylly pysähtyy.
Kuivattu ja jauhettu turve puristetaan kolmella matriisipuristimella pelleteiksi. Puristuksessa käytetään apuna höyryä. Tämän jälkeen pelletit vielä jäähdytetään ja seulotaan. Mäntyöljylisäys tekee liukkaat ja hyvin koossa pysyvät pelletit, jotka eivät pölyä. Ne kestävät myös kohtalaisen hyvin kosteutta, selkeästi paremmin kuin puupelletit.
Tehdas työllistää 13 henkilöä jatkuvasti. Lisäksi raaka-aineen tuotannossa ja kuljetuksissa syntyy noin 25 henkilötyövuotta. Tuolla väellä syntyy 360 000 megawattituntia vastaava määrä polttokelpoista energiaa vuodessa.
Turvetta riittää, Ruotsikin kiinnostunut
Raaka-ainetta riittää tehtaan välittömässä läheisyydessä ainakin viidenkymmenen vuoden ajaksi, Pentinmäki ja Nyrhinen vakuuttavat. Lisäksi turvetta on noin viidenkymmenen kilometrin säteellä ainakin saman verran.
Turvepelletille on kysyntää etenkin Ruotsissa. Siellä turve on luokiteltu sähkön valmistuksessa biopolttoaineeksi, toisin kuin meillä. Ruotsalaiset käyttävät turvepellettiä hiiltä korvaavana polttoaineena. Tehdas toimittaa 12 000 tonnia turvepellettejä Helsingborgin voimalaitokselle. Sillä korvataan hiiltä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Määrä vastaa keskikokoisen kaupungin vuoden lämmöntarvetta.
Turvepellettiä voidaan käyttää myös niin sanottuna priimauspolttoaineena. Tämä tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, kun voimalaitoksen käyttämä pääpolttoaine on kosteaa. Se soveltuu myös suurkiinteistöjen polttoaineeksi puupelletin tapaan korvaamaan öljyä.
Vapo päätti 7,25 miljoonan euron investoinnista vuoden 2003 alussa. Rakentaminen alkoi seuraavana kesänä. Tehdas otettiin käyttöön maalis-huhtikuussa 2004.
Jussi Knuuttila
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö 10/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |