Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Viljelijät suojelevat vesistöjä

Vedet Suomen maaperältä virtaavat suurimmalta osalta Itämereen. Tämä meri, joka Suomen rannikkoa ja saaristoa huuhtelee, on jääkauden muovaama matala allas, jonka vesi on vähäsuolaista. Itämeren vesi vaihtuu matalien ja kapeiden Tanskan salmien kautta hitaasti. Täydellinen vaihtuminen vie noin 30 vuotta.

Pohjanmerestä tuleva suolainen vesi painuu raskaampana pohjaan. Jokien vesi ja sadevesi jää pintaan. Kolme neljäsosaa Suomenlahden makeasta vedestä tulee Nevaa pitkin Laatokasta.

Veden kerroksellisuuden johdosta Itämeren eläin- ja kasvikunta on varsin erikoinen. Suolaisen ja makean veden eliöt elävät rinta rinnan.

Kun vesi vaihtuu hitaasti, ravinteet ja vahingolliset aineet jäävät Itämereen pitkäksi aikaa.

Itämeren valuma-alueella asuu lähes 85 miljoonaa ihmistä. Kaikissa ympäröivissä valtioissa on runsaasti teollisuutta ja maataloutta. Suomenlahden ravinnekuorma on kolminkertainen verrattuna Itämeren muihin alueisiin. Sen tilanne on kestämätön. Pohjanlahden tila sensijaan on erittäin hyvä. Se on kooltaan surempi ja kuormitus on vähäisempää. Ahvenanmaan eteläpuolella kulkevat Salpausselkien vedenalaiset jatkeet estävät Itämeren suolaisen veden pääsyn Pohjanlahdelle.

Itämeren alueen viljelijät ja heidän järjestönsä ovat voimakkaasti asialla Itämeren kunnon parantamiseksi. Kuusi vuotta sitten pidettiin ensimmäinen konferenssi asian tiimoilta Visbyssä ja viimeisin syyskuussa Suomessa, Haikon kartanossa. Kokoukset ovat tärkeitä, sillä niissä voidaan vetää yhteen eri maissa Itämeren hyväksi tehdyt toimenpiteet ja suunnitella yhteistyön muotoja, joiden avulla kestävän maatalouden parhaat käytännöt, tutkimustulokset ja ohjelmat saataisiin palvelemaan koko Itämeren aluetta.

Paljon on saatu aikaan ja Suomi on ollut eturintamassa kehittämässä politiikan välineitä, joilla päästöjä ja valumien määrää on selkeästi pystytty vähentämään. Suomen maataloudessa on toteutettu kunnioitettava määrä erilaisia ympäristönhoitotoimia.

Yli yhdeksänkymmentä prosenttia maamme maanviljelijöistä on sitoutunut maatalouden ympäristöohjelmaan. Tilakohtainen ympäristönhoito-ohjelma on tehty lähes 80 000 tilalle. Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttöä on vähennetty, fosforin 60 ja typen 23 prosenttia. Kasvisuojeluruiskuja on testattu yli 16 000. Suojakaistoja on perustettu 30 000 kilometriä. Lannan talvilevityksen lopettamisesta tulee kohta kymmenen vuotta. Lantavarastoja on korjattu tuhansittain ja uusiin lantavarastoihin mahtuu 12 kuukauden lanta.

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys on lisääntynyt huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Luomutuotannossa on viisi ja puoli tuhatta tilaa. Perinnebiotooppien hoitokohteita on kolmatta tuhatta. Luonnon monimuotoisuuden edistämistoimia on tehty 620 kohteessa. Ympäristötuen erityistoimiin kuuluvat laajat suojavyöhykkeet, laskeutusaltaat ja kosteikot, säätösalaojitukset, säilörehun puristenesteiden talteenotto, sulfaattimaiden kalkitukset, maisemanhoitosopimukset ja lannan käytön tehostamistoimet.

Aina on tietysti parantamisen varaa, mutta kyllä Suomen viljelijät paljon ovat tehneet ja jatkossakin paljon tulevat tekemään vesistöjen ja sitä kautta Itämeren hyväksi.

Teksti: Martti Seppänen
S-posti: etunimi.sukunimi@pellervo.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö 10/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |