Opettele ymmärtämään nautaa
Kautta aikain osa ihmisistä on osannut lukea eläimiä. Rauhalliset, kärsivälliset, lempeä- ja varmaotteiset kaverit ovat aina olleet niitä parhaita hevos- ja karjamiehiä.
Tämä hiljainen totuus on aina välillä ollut pimennossa. Tarinoissa on painotettu miehistä voimaa, kuria ja siihen perustuvaa pakkoa.
Eläinten hoidossa asenne on keskeistä. On pyrittävä ymmärtämään eri eläinlajien ja yksilöiden välillä olevia käyttäytymiseroja ja niiden syitä. Eläin ei ole välttämättä tyhmä, jollei se noudata hoitajan toiveita. Se ei vain ole vielä oppinut halutuille tavoille. Eläimet ovat omalla tavallaan hyvin oppivaisia ja viisaita, oppivathan ne muun muassa käyttämään erilaisia juoma- ja ruokintalaitteita sekä robotteja. Hyvä hoitaja ymmärtää, että kaikki eläinten hoito ja käsittely on eläinten opettamista.
Oikea käsittely kesyttää nautoja vähentämällä niiden ihmisiä kohtaan tuntemaa luontaista pelkoa. Näin se vähentää stressiä ja parantaa tuotosta.
Naudan näkökenttä lähes täysi ympyrä
Naudan näkökenttä on yli 300 astetta eli lähes täysi ympyrä. Nautojen on kuitenkin vaikea arvioida etäisyyksiä, koska etäisyyksien arviointiin tarvitaan kahden silmän näkö ja nauta näkee kahdella silmällä eteensä vain kapean kaistaleen. Naudat laskevatkin päänsä ja arvioivat varovaisesti esimerkiksi lattiassa olevia uria tai jyrkkiä varjoja. Naudat eivät tunnista ihmisiä kasvoista, vaan yhdistämällä heidät ääniin, hajuihin, värikkäisiin vaatteisiin, erityisiin esineisiin tai tiettyyn paikkaan.
Saaliseläimenä nauta aistii vaaraa. Se säikkyy äkillisiä liikkeitä ja huutamista erityisesti korkealla äänellä. Myös lypsykoneen ja tuulettimien voimakkaat äänet kiusaavat nautaa. Se ei pidä läiskimisestä ja potkimisesta. Nauta kuulee parhaiten korkeat 8000 hertsin äänet. Ihmisen korva on herkimmillään 3000 hertsissä. Muilta osin naudan ja ihmisen kuuloalueet ovat lähellä toisiaan.
Nauta pitää rauhallisesta puheesta, silittämisestä, rapsuttamisesta ja käden lepuuttamisesta selällä.
Omien kokemusteni mukaan vasikat kesyyntyvät hyvin nopeasti. Niitä pitää lähestyä varovasti jutellen, laskea käsi ristiselälle ja tarjota toinen käsi imettäväksi. Pakoon pyrkivää vasikkaa ei saa estää, vaan lähestyminen on aloitettava alusta alkaen kaikessa rauhassa. Laumaa kesytettäessä on aloitettava helpoimmin lähestyttävistä ja annettava arkojen kesyyntyä siinä sivussa.
Intimiteettiä pitää kunnioittaa
Eläimillä on lauma- ja yksilökohtainen intimiteettialue, pakoetäisyys. Sen suuruus riippuu sekä perimästä että aikaisemmista kokemuksista. Vapaana olevat eläimet jäävät pakoetäisyyden päähän ihmisestä tai petoeläimistä. Ne tarkkailevat rauhallista lähestyjää ja kulkevat sen liikkeitä vastaan.
Jos peto tunkeutuu pakoetäisyyden sisäpuolelle, eläimet säntäävät karkuun. Nautalauma on lammaslaumaa hajanaisempi. Lauma tiivistyy vaaran uhatessa tai rauhallisesti lähestyttäessä.
Laumaeläimillä on taipumus seurata johtajaa. Ne oppivat luottamaan hoitajaansa. Kesyjen eläinten käsittelyssä houkuttelu on yhtä tärkeää kuin ajaminen. Kesytkin villiintyvät, jos niitä lähestyy liian rajusti tai yrittää ottaa varomattomasti kiinni. Villiintynyt eläin rauhoittuu vasta noin puolessa tunnissa.
Erota pelko ja aggressio
Uhattuna saaliseläimet useimmiten pakenevat. Kokiessaan itsensä nurkkaan ajetuiksi ne saattavat myös käydä päälle tai potkia. Tämä onkin selitys sille, miksi kytketyt eläimet potkivat enemmän kuin vapaana pidetyt. Eläinten pelko on useimmiten vaaratilanteiden taustalla. Useimmiten vaaratilanteista selvitäänkin jättämällä eläimet hetkeksi rauhaan.
Tietyissä tapauksissa eläimet voivat olla myös oikeasti hyökkääviä eli aggressiivisia. Tällöin naudat ovat hengenvaarallisia ja niitä täytyy ymmärtää varoa. Vain ihmisten seurassa kasvaneet sonnit muuttuvat aggressiivisiksi. Ne alkavat pitää ihmistä lajikumppaninaan, jota tulee pyrkiä dominoimaan. Tästä syystä sonnit on ehdottomasti kasvatettava laumassa.
Myös poikasiaan puolustavat muutoin hyvinkin kesyt emot, niin naudat kuin emakotkin, voivat olla äärimmäisen hyökkääviä ja vaarallisia.
Teksti: Tuomas Herva, A-Tuottajat Oy
| Sivun alkuun | 10/04 sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |