Valtion maatalouspoliittinen selonteko annetaan eduskunnalle viimeinkin. Luonnos oli järjestöissä arvioitavana ja kommentoitavana syyskuun puolessa välissä. EU:n jäsenyyden aikaiset menneet tapahtumat oli kirjattu kattavasti ja hyvin kuvaavasti. Mutta tulevaisuutta käsittelevässä osassa olivat eväät kerta kaikkiaan loppuneet. Teksti noudatteli vanhaa liturgiaa: suomalainen maatalous tuottaa maailman parhaimpia ja puhtaimpia ruoka-aineita maailman kestävimmällä viljelymenetelmällä... Niitä rivejä lukiessa tuli mieleen, että valtioneuvosto kiertelee ja kaartelee varsinaista asian ydintä eli ideaa siitä, millä suomalainen maatalous erottuisi muun Euroopan tuotannosta. 

Tätä selontekoa on odotettu ainakin luomupiireissä kuin kuuta nousevaa. Odotettiin, että luomutuotannosta puhuttaisiin entistä selvemmin sanakääntein. Kymmenen EU-vuoden aikana on käynyt yhä selvemmäksi, että Suomen tulee tehdä merkittäviä linjauksia maataloutensa kilpailukyvyn suhteen viimeistään uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Tietenkin luomuväki ajatteli, että "sokea Reettakin" hoksaisi Suomen kilpailleen tähän saakka väärässä sarjassa 

Yllätys oli kuitenkin suuri, sillä selonteossa ei luomutuotantoa suinkaan esitetty minkäänlaisena kilpailuvalttina maataloudellemme. Oli siellä kyllä kohtia, joissa luomu on varmaan kirjoittajan näpeissä poltellut, mutta vielä on - varmaankin tuskallisin ponnisteluin - vältytty sen kirjoittamiselta! Itse asiassa luomu-sana mainittiin paperissa neljä kertaa: kerran tuoteluettelossa, kahdesti kielteisessä yhteydessä (niistäkin toisessa virheellisesti) ja kerran myönteisesti. Myönteinen yhteys oli kasvinviljelyä käsittelevässä kohdassa, jossa kerrottiin, että "myös luomutuotteiden tuottamiseen on Suomessa hyvät lähtökohdat". Maatalouden kehittämisen painopisteissä lähivuosina mainittiin vain, että "luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikeraaka-aineiden tuotantoa edistetään kulutuskysynnän tyydyttämiseksi". Tämä on helppo toteuttaa, sillä Suomen luomumarkkinoille riittää nykyinen luomuala hyppien keikkuen! 

Tekstissä todetaan, että EU ei pärjää raaka-aineilla maailmanmarkkinoilla, vaan pitkälle jalostetuilla erikoistuotteilla. Perään oli kirjoitettu viiltävän terävä huomio, että Suomi on EU:n sisämarkkinoilla samassa asemassa kuin EU maailmanmarkkinoilla! Tämä erinomainen oivallus on hautunut viljelijöiden mielissä jo kauan. Mutta selonteossa ajatusta ei ollut viety yhtään eteenpäin käytännön politiikkaan. Samoin monissa eri kohdissa puhutaan maisemasta, luonnon monimuotoisuudesta, vesien suojelusta jne. niin sanottuina julkishyödykkeinä. Julkishyödyketuotannon kaupallistaminen sentään todettiin jopa kouriintuntuvissa (konkreettisissa) mahdollisuuksissa markkinatuottojen lisäämisessä maataloudelle. Mutta enää ei riittänyt luovuutta kytkeä luomua ja julkishyödykkeitä yhteen!

EU:n yhteisistä tukimuodoista puhuttaessa mainittiin ympäristötuella olevan merkittävä asema kestävän maatalouden ylläpitämisessä Suomessa. Pientareet ja suojavyöhykkeet, jotka vievät peltoalaa pois viljelijän tuotantopinta-alasta, mainitaan, mutta ei sitä ainutta täyspainoista viljelytapaa - luomutuotantoa, johon viljelijä saa panna peliin kaiken osaamisensa tavoitteenaan huippusato, ja jolla päästään samoihin tuloksiin vesien suojelussa puhumattakaan maisemasta ja luonnon monimuotoisuudesta. Viimeisimmät suomalaiset tutkimustulokset osoittavat, että mitä suurempi luomusato, sitä paremmat ympäristövaikutukset! Luomuviljelyä harjoitetaan jo sentään 7 prosentilla peltoalastamme. Voidaan täydellä syyllä sanoa, että luomuviljely on ainut mahdollisimman suuriin satoihin tähtäävä ympäristönsuojelumuoto! 

Selontekoluonnoksesta jäi ahdistava olo: valtiovalta ei aio oikeasti katsoa omiensa puoleen, vaan on mieluummin ruoskimassa viljelijöitämme yhä toivottomampaan kilpailuun edistämällä viljelytapaa, jonka kanssa koko muu Eurooppa kipuilee. Meidän tapauksessamme se merkitsee hopeatarjottimella tarjotun kilpailutekijän ja perinteisen maanviljelyn taidot sivuun heittävää politiikkaa.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 10/2005

  • Kasvinviljely
  • Borealilta uusia lajikkeita
  • Kesän sää suosi rypsin pahkahometta
  • Camelinan sadonkorjuu onnistui
  • Pellavan satopotentiaalista puolet jää käyttämättä
  • Kotieläintalous
  • Ureaplasmaa lähes joka tilalla
  • Vetcare kasvamassa suurimmaksi eläinlääkkeiden toimittajaksi
  • Tankkivahti vähentää maidotuottajan valvontatyötä
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Lääke- ja tarvikeopas
  • Uusi liite: 100+
  • Mikä on yrityksesti strategia
  • Kone Forum Tampereella
  • Tuotantosuuntana porsaat ja sähkö
  • Metsän saa tuottamaan hakkuiden jälkeenkin
  • Myyntivero koskee kohta kaikkia metsänomistajia
  • Raskaat työt vaativat vireyttä ja kestävyyttä
  • Terveys 100+
  • Talous ja markkinointi
  • Hallintobyrokratia siirtyy keskelle vahvaa yrittäjäseutua
  • Eläkeuudistus innoitti jatkamaan työntekoa
  • Palax-pilkekoneet Agrimarketin myyntiin
  • Luomupellervo
  • Sivut 61-64
  • Lohkokirjanpito
  • Sivut 83-98
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla


  • Kannen kuva: Pekka Koso

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.12. ja Kodin Pellervo 20.10.