Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja esittää, että maaseutuvirasto sijoitetaan Seinäjoelle. Kyseessä lienee toistaiseksi suurin valtionhallinnon alueellistamishanke, mitä Suomessa on toteutettu. Tehty sijoituspäätös juontuu maa- ja metsätalousministeriön aikaisemmasta päätöksestä perustaa ministeriöön erillinen toimeenpanolinja. Muodostettavan viraston työnimenä on ollut maaseutuvirasto.

Toimeenpanolinjaa täydennetään tietopalvelukeskus Tiken eräillä toiminnoilla. Henkilökuntaa virastossa tulee olemaan noin 200 henkeä. Viraston arvioitu toimistotilan tarve on noin 5 000 neliömetriä. Uuden viraston tehtäviksi on päätetty sälyttää maaseutu- ja maataloustukien toimeenpano, maksatus ja valvonta. Sen tehtäviin kuuluisi myös TE-keskusten maaseutuosastojen ja kuntien maatalousviranomaisten ohjaus.

Korkeaoja ei puhelimessa kommentoinut päätöksen helppoutta tai vaikeutta, vaan totesi lopputuloksen syntyneen huolellisen valmistelun pohjalta. Hänen mielestään Seinäjokea puolsi sen ennestään vahva keskittyminen elintarviketuotantoon. Siihen on panostettu jo pitkään ja tuloksia on saatu aikaan. Nyt oli luonteva tilaisuus vahvistaa alueelle jo keskittynyttä osaamista. Lisäksi Seinäjoki on ilmoittanut johdonmukaisesti ja toistuvasti haluavansa vain ja ainoastaan juuri tämän viraston. Korkeaoja odottaa, että Seinäjoki vastaa nyt puheistaan. Tärkeä siirtymäkausi vuosina 2008-2011 on saatava hoidetuksi mallikkaasti.

Kaupunki
toivottaa tervetulleeksi


Seinäjoen tuore kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki sai komean alun uralleen, kun jo toisena työpäivänään sai kirjata tulopuolelle mittavan alueellistamispäätöksen. Hän sanoo olevansa hyvin tietoinen siitä, että viraston nykyiset työntekijät eivät ole päätöksestä järin ilahtuneita. Rasinmäen mukaan kyseessä on normaali vastareaktio, jollaisen isot muutokset aina aiheuttavat. 

Tarkoitus on tehdä sopeutuminen kaikille mahdollisimman helpoksi. Virkaehtosopimusten nojalla kustannetaan tutustumiskäyntejä uudelle paikkakunnalle, maksetaan muuttorahaa sekä korvataan perheen muuttokustannukset. Selvitysmiehen papereissa muuttajien määräksi on arvioitu 120 henkilöä. Tämän virkamiestyövoiman liikkuvuutta öljytään yhteensä 450 320 eurolla, keskimäärin 3 752 eurolla muuttanutta virkamiestä kohti.

Seinäjoella tullaan tekemään kaikki mahdollinen, jotta muutto onnistuisi jouhevasti, Rasinmäki sanoo. Alue kasvaa normaalistikin satojen ihmisten vuosivauhdilla. Muutama sata siihen lisää ei ole ongelma. Kaupungilla on tonttimaata Kyrkösjärven lähituntumassa vuosiksi eteenpäin. Kunnallistekniikkaa rakennetaan jo ja lisää tulee. Myös Pajuluoman alueella on tontteja juuri toteutetun kaavalaajennuksen ansiosta. Rasinmäki huomauttaa, että Seinäjoelta saa hulppean asunnon, kun myy kolmion pääkaupunkiseudulta. Rahaa saattaa jäädäkin.

Myös työpaikkoja viraston työntekijöiden perheenjäsenille löytyy, Rasinmäki arvioi. Etenkin elintarvikesektori kasvaa edelleen ja osaajista on pulaa. Foodwest Oy työllistää tohtoreita jo ennestään. Atria ja Valio hakevat rautaisia osaajia jatkuvasti. Rasinmäki muistuttaa, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yksiköitä on alueella ennestään, muun muassa EELA:n alueyksikkö sekä maatalouden tutkimuskeskuksen Etelä-Pohjanmaan tutkimusasema. 

Vaikka elintarvikeala onkin Seinäjoen alueella korostuneesti esillä, muutakin toimintaa löytyy, Rasinmäki sanoo. Teknologiakeskus Frami on vahvassa kasvussa. Kansainvälisesti toimivia yrityksiä alueella on runsaasti, vaikkakin useimmat niistä ovat pieniä tai keskisuuria. Yrittäjyys on kaiken kaikkiaan voimallista jo perinteisesti.

Harrastaakin ihmisen pitää. Rasinmäki ei äkkiä keksi, mikä olisi se harrastus, johon Seinäjoella ei ole mahdollisuuksia. Sen sijaan löytyy monia, joihin lienee pääkaupunkiseutua paremmat mahdollisuudet, tietenkin ensimmäisenä luontoon liittyvät harrastukset. Myös koulutustarjontaa Rasinmäki uskaltaa kehua. Seinäjoella valmistuu nykyisin jo tohtorinväitöksiä ja vauhti on koko ajan paranemassa.

Sijainti
ratkaisematta


Uudelle maaseutuvirastolle on luonnollisesti löydettävä tilat. Tilaa pitää olla alusta lähtien, ja tilantarve kasvaa vuosina 2008-2011. Lopulliseksi tarpeeksi on arvioitu noin 5 000 neliömetriä

Kaikki tahot tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että tulijalle osoitetaan uudet, ajan mukaiset tilat. Sijaintipaikka on vielä selkiytymättä, mutta kolme ehdotusta on noussut muita korkeammalle. Aalto-keskuksen tuntumassa on käyttämätöntä tilaa, samoin teknologiakeskus Framin liepeillä. TE-keskuksen, Metsäkeskuksen ja ProAgria Etelä-pohjanmaan maaseutukeskuksen asuttama elinkeinotalo Kirkkokadun ja Huhtalantien risteyksessä on kolmas vaihtoehto.

Moni alalla toimiva pitää toivottavimpana sijoituspaikkana nykyisen elinkeinotalon tonttia. TE-keskuksen maaseutuosaston johtaja Sakari Ängeslevä on heistä yksi. Hänen mielestään tässä olisi ainutlaatuinen tilaisuus saada ministeriön toimintalinja lähelle loppuasiakasta. Palaute saataisiin näin mahdollisimman nopeasti takaisin päin. Ängeslevä on varma, että tällaisella asiain tilalla saataisiin paljon hyvää aikaan. Hän toki myöntää, että ministeriön politiikkaosasto on erikseen ja jää edelleen Helsinkiin. Selvää on Ängeslevälle sekin, että uusi virasto palvelee kaikkia maan TE-keskusten maaseutuosastoja.

Elinkeinotalon ongelma on tontti. Se on ahdas jo nyt, sillä taloon muuttaneen TE-keskuksen tarvitsemat tilat rakennettiin jälkeenpäin. Etenkin parkkipaikoista on pulaa. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Vierula sanoo, että yhtälö on mahdoton, ellei lisämaata saada. Talossa työskentelee tällä hetkellä noin 200 henkilöä.

Viereisen tontin omistaa perikunta ja siinä asuu traktoriurakoitsija Vesa Niemelän iäkäs äiti. Tämä tontti on juuri oikean kokoinen ja oikeassa paikassa, itse asiassa ainoa mahdollisuus laajentaa elinkeinotalon tonttia. Vesa Niemelän mukaan perikunta olisi halukas myymäänkin, mutta haluaa tontistaan oikeudenmukaisen hinnan.
Seinäjoki on nopeimmin kasvavia maakuntakeskuksia. Sen asukasluku on vain 36 000 henkeä, mutta lähialueella asuu väljästi lähes 150 000 ihmistä. Seinäjoki on maaseutua ja jalostaa ympäröivän alueen tuotteita. Se toteuttaa siis juuri sen hallinnonalan toimintaa, jota varten Suomessa on maaseutuvirasto. On komeaa, että virasto tavallaan jalkautuu nyt lähelle niitä toimijoita, joita varten se on olemassa.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 10/2005

  • Kasvinviljely
  • Borealilta uusia lajikkeita
  • Kesän sää suosi rypsin pahkahometta
  • Camelinan sadonkorjuu onnistui
  • Pellavan satopotentiaalista puolet jää käyttämättä
  • Kotieläintalous
  • Ureaplasmaa lähes joka tilalla
  • Vetcare kasvamassa suurimmaksi eläinlääkkeiden toimittajaksi
  • Tankkivahti vähentää maidotuottajan valvontatyötä
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Lääke- ja tarvikeopas
  • Uusi liite: 100+
  • Mikä on yrityksesti strategia
  • Kone Forum Tampereella
  • Tuotantosuuntana porsaat ja sähkö
  • Metsän saa tuottamaan hakkuiden jälkeenkin
  • Myyntivero koskee kohta kaikkia metsänomistajia
  • Raskaat työt vaativat vireyttä ja kestävyyttä
  • Terveys 100+
  • Talous ja markkinointi
  • Hallintobyrokratia siirtyy keskelle vahvaa yrittäjäseutua
  • Eläkeuudistus innoitti jatkamaan työntekoa
  • Palax-pilkekoneet Agrimarketin myyntiin
  • Luomupellervo
  • Sivut 61-64
  • Lohkokirjanpito
  • Sivut 83-98
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla


  • Kannen kuva: Pekka Koso

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.12. ja Kodin Pellervo 20.10.