Metsäalan vaikuttajat julkistivat talvella tavoitteeksi nostaa metsien kasvu sataan miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Puheet hiljenivät, kun kesällä saatiin ennakkotiedot uusimmista inventoinneista; kasvu yltää Metsäntutkimuslaitoksen mukaan jo 97 miljoonaan mottiin.

Maamme metsien kasvuluvut näyttävät hyviltä, mutta todellisuus ei ole aivan yhtä kaunis. Hakattavaa kyllä riittää kymmeniksi vuosiksi eteenpäin lähes viime vuosien tahtia. Mäntyä voitaisiin hakata jopa viime vuosina toteutunutta tasoa enemmän. Kasvulukuja pulskistaa kuitenkin epämääräinen pöheikkö, joka on saanut entistä laajemmin sijaa metsämailla.

Hoidon puutteet metsissä näkyvät inventoijien silmin selvästi, taimikonhoidon ja ensiharvennusten alat pitäisi kaksinkertaistaa nykyisestä. Muuten metsistä saadaan tulevaisuudessa enemmän risua ja vähemmän käyttöpuuta. Korjuukustannuksetkin kohoavat, ellei harvennuksia tehdä ajoissa.

Maamme metsiä on viime vuotta lukuun ottamatta hyödynnetty hyvin voimaperäisesti. Tutkijoiden laskelmien mukaan 60 vuotta vanhempien metsien osuus on selvästi supistunut verrattuna kymmenen vuotta sitten tehdyn edellisen Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksiin.

Lehtipuun ja mäntypuun osuus metsissä on kasvanut edelliseen inventointiin verrattuna. Lehtipuun osuuden kasvuun lienee yksinkertainen selitys.

”Jos taimikoita ei hoideta, ne muuttuvat lehtipuuvaltaisiksi”, toteaa tutkija Kari T. Korhonen. Männyn osuuden kasvu on peräisin takavuosien uudistamiskäytännöstä. Pääsääntönä metsien uudistamisessa oli männyn istutus kasvupaikkoja sen paremmin tutkimatta.

Todettua puuston kasvun lisäystä pidetään Metsäntutkimuslaitoksessa yllättävän suurena. Tutkijat odottavat mielenkiinnolla tarkempia alueellisia tuloksia, joita saadaan ensi vuonna. Männyn kasvu on peräti 20 prosenttia suurempi kuin edellisessä inventoinnissa. Puuston kasvun ja tilavuuden lisäys on peräisin erityisesti nuorista metsistä.

Hakkuiden viime vuosien painotus näkyy selvästi metsien inventointitiedoissa. Kuusta on Suomessa hakattu viime vuosina paljon, joten puulajin osuus on supistunut jo 40-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Kuusella poistuma on viime vuosina ylittänyt kasvun. Tämä tahti ei voi jatkua loputtomiin, mutta vielä hakattavaa riittää..

Syyt metsien nopeutuneeseen kasvuun ovat erityisesti mänty- ja lehtipuuvaltaisten metsien ikärakenteessa. Mäntyvaltaiset metsät ovat nuoria Etelä-Suomessa ja puskevat lujasti puuta. Puun energiakäytön lisääminen on oikeastaan ainoa keino saada nämä kasvavat nuoret metsät hoidetuiksi ja tuottamaan laatupuuta.

Kuusta kysytään,
mäntyä tarjotaan

Maamme metsien rakenne ja teollisuuden puun tarve ovat viime vuosina etääntyneet toisistaan. Metsät kasvavat eniten mäntyä, kun teollisuudessa kuusi olisi halutuin artikkeli.
Teollisuuden lähitulevaisuuden puun tarvetta helpottaa Tapion metsänhoitosuositusten tarkistus, joka sattui kuin tilaustyönä juuri metsäverotuksen siirtymävaiheen päätösajankohtaan.

Uudet metsänhoitosuositukset lisäävät uudistuskypsiksi luokiteltavien metsien määrää puolella. Tutkija Antti Ihalaisen laskelmien mukaan uudistuskypsiksi luokiteltavien metsien puumäärää kasvoi kertaheitolla 40 prosentilla ja tukkimäärä 30 prosentilla.

”Hakkuukypsien kuusikoiden määrä on niukkuustekijä. Kuusen kestävät hakkuut ovat noin miljoona kuutiometriä vuodessa pienemmät kuin viime vuosina toteutuneet”, kertoo professori Tuula Nuutinen.

Teollisuudelle kyllä riittää raaka-ainetta, sillä lähimpinä vuosina korjattavissa oleva puusto on metsissä nähtävissä ja pääomasta voi yhä ammentaa. Etelä-Suomessa on huomattavasti kuusivaltaisia vanhoja metsiä, joita voisi ottaa uudistushakkuiden kohteeksi, Pohjois-Suomessa tilanne on aivan toisen näköinen.

Tuula Nuutisen mielestä lyhyellä aikavälillä ei metsien hoidolla voida vaikuttaa markkinoille tulevaan puumäärään.
”Jos kasvun lisäys on itseisarvo, helpoin tapa tavoitteen toteuttamiseen on hakkuiden vähentäminen”, professori provosoi. Nopein metsänhoidollinen keino kasvun vauhdittamiseen olisi metsien lannoitus, mutta sekin vaikuttaa vasta useamman vuoden tähtäimellä.

Komeiden kasvulukujen ei pidä antaa hämätä, sillä metsien vuotuisesta kasvusta voidaan kestävästi korjata vain osa. Lähivuosina suurin kestävä hakkuumäärä on 66 miljoonaa kuutiometriä ainespuuta vuodessa. Määrästä 46 prosenttia olisi mäntyä, 37 prosenttia kuusta ja 17 prosenttia lehtipuuta.

Tämä on yli 10 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin aikaisemmin. Pidemmällä ajanjaksolla vuosittain kestävästi tehtävien hakkuiden määrä kohoaisi jo 70 miljoonaan kuutiometriin. Verrattuna toteutuneisiin hakkuisiin mäntyä tulisi metsistä ottaa selvästi toteutunutta enemmän ja kuusta vähemmän.

Puukaupat saavat
hoitotyöt liikkeelle

Metsien inventoinneissa seurataan nykyään myös metsänhoidollista laatua. Inventoijien viesti on tyly: metsänhoidollinen laatu on selvästi heikentynyt. Hoitotöitä ei viime vuosina ole tehty niin paljon kuin hyvä metsätalous edellyttäisi. Jälkeenjääneisyyttä on eniten ensiharvennuksissa ja nuorten metsien hoidossa. Lohdullista on, että uudistushakkuitakin voitaisiin tehdä enemmän kuin viime vuosina on tehty.

Tehtyjen metsänhoitotöiden määrä supistui viime vuonna selvästi. Kehitys ei ole yllättävä, sillä yksityisillä metsänomistajille panostus metsien hoitoon seuraa melko selvästi hakkuutuloja. Kun puukaupassa on hiljaisempaa, myös hoitotöitä tehdään vähemmän. Tämän syksyn vilkastunut puukauppa merkitsee toivottavasti hyviä hoitosaavutuksia lähitulevaisuudessa.

Metsänhoitotyöt ovat viime vuosina jääneet selvästi jälkeen muun muassa kansallisessa metsäohjelmassa asetetuista tavoitteista. Huolestuttava piirre on se, että osa valtion Kemera-rahoituksesta uhkaa jäädä käyttämättä. Varojen ”ylijäämä” olisi valtion kassakirstun vartijoille selvä merkki siitä, että määrärahaa voidaan edelleen supistaa. Supistuksia on valtion tulo- ja menoarviossa esitetty jo tulevalle vuodelle.




Uusin lehti

SISÄLTÖ 10/2006

  • Kasvinviljely
  • Koneet näyttivät kykynsä peltopäivillä
  • Dalbon tavoitteena vahvat ja pitkäikäiset koneet
  • Lämmin syksy kasvatti rehevät oraat
  • Säilörehun laatu vaihtelee
  • AIV Ässä uusi happotuote nurmen ja viljan säilöntään
  • Metsä
  • Puukauppa käy sahojen vetämänä
  • Lisää valinnanvaraa metsänomistajille
  • Metsät tuottavat laatua määrän sijaan
  • Metko kasvaa edelleen
  • Vapaaehtoiset kunnostivat arvokkaita lehtoalueita
  • Metsien suojelussa ei tarvitse olla napit vastakkain
  • Paperiton tiedonkeruu nopeuttaa metsän inventointia
  • Vapo luottaa turpeen tulevaisuuteen
  • Ajatukset suossa
  • Kotieläintalous
  • Vasikan tie lypsylehmäksi käy kasvattajan kautta
  • Naisen mittainen nautatila
  • Vasikkakasvattajan vaivannäkö palkitaan
  • Hapanimelä juotto
  • Syksy on rottasodan aikaa
  • 100+
  • Kalliolle perustettu suurnavetta Someron Kultelaan
  • Täysin gluteenittomalla kauralla menekkiä
  • Terve Eläin
  • 32-sivuinen liite:
  • Utaretulehduksen diagnostiikka uudistuu
  • Markkinointi, rakentaminen ja talous
  • Tulevaisuuden viljelijä myy ja ostaa liiketaloudellisin perustein
  • Kärki-Agri täytti kymmenen vuotta
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Vaaran paikka
  • 100+ Terveys
  • Nollarajalla
  •  
  • Iso Kalenteri ilmestyy 23.11., Kodin Pellervo 19.10. ja seuraava Maatilan Pellervo 7.12.