Metsärästit kasvussa

Metsäsektorilla ollaan huolissaan ja syystäkin. Metsätalouden budjettirahoitus on supistumassa ja metsänhoitorästit jatkavat kasvuaan. Tämä on käsittämätöntä Suomessa, metsätalouden mallimaassa.

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia Kemera -varoja ollaan leikkaamassa valtion ensi vuoden talousarviossa viidellä miljoonalla eurolla, jolloin rahaa olisi käytettävissä valtion tukemiin metsänhoitotöihin enää noin 59 miljoonaa euroa.

Metsäkeskusten ja Tapion valtionapua ehdotetaan samalla supistettavaksi 1,4 miljoonalla eurolla, mikä merkitsee noin 30 - 35 henkilötyövuoden vähennystä. Metsähoidon rästit kasvavat leikkausten vuoksi edelleen ja metsäkeskusten palvelut supistuvat toiminnan tehostamisesta huolimatta.

Asiantuntijatahoilta todetaan, että leikkaukset uhkaavat viedä pohjan Kansallisen metsäohjelman toteuttamiselta ja vaarantavat pitkällä tähtäimellä metsätalouden kestävyyden ja teollisuuden raaka-ainehuollon.

Metsäkeskukset laativat viime vuonna toimialuettaan koskevat metsäohjelmat yhdessä sidosryhmien kanssa tuoreimpien metsävaratietojen pohjalta.

Metsänhoitotöissä on tulosten perusteella kertynyt vuosien varrella merkittäviä rästejä ja työmääriä olisi lisättävä oleellisesti taimikonhoidossa, kunnostusojituksessa ja metsäteiden perusparannustöissä. Näiden töiden kokonaisrahoitustarpeeksi on laskettu 86 miljoonaa euroa.

Budjettileikkauksen takia rahoitusvaje on kasvamassa lähes 30 miljoonaksi euroksi. Kansallisen metsäohjelman tavoitteisiin pääseminen edellyttäisi päinvastoin rahoituksen lisäämistä.
Metsäkeskusten käsityksen mukaan parhaillaan tarkistettavana oleva Kansallinen metsäohjelma tulisi rakentaa maakunnallisten metsäohjelmien pohjalta sekä varmistaa ohjelman riittävä rahoitus. Kemera-varojen leikkaamisella on merkittäviä vaikutuksia sekä metsätalouden kestävyyteen että teollisuuden raaka-ainehuollon toimintavarmuudelle.

Metsäteollisuuden puuhuolto perustunee tulevaisuudessa nykyistä enemmän kotimaan yksityismetsistä korjattavaan puuhun.

Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustulokset osoittavat, että hakkuita voitaisiin metsissämme lisätä merkittävästi. Ennen kuin hakkuita voidaan kestävästi lisätä, olisi metsänhoitotöissä kertyneet rästit kuitenkin hoidettava kuntoon.

Tekeillä olevat leikkaukset näkyvät metsänomistajien palvelussa.

Metsäkeskusten rahoitus supistuu leikkausten myötä ensi vuonna reaalisesti noin viidellä prosentilla. Vaikka metsäkeskukset ovatkin tehostaneet jatkuvasti toimintaansa, ei leikkauksista selvitä ilman palveluiden karsimista.

Suunnitellut leikkaukset kohdistuisivat lähinnä metsänomistajille tärkeisiin neuvonta- ja metsäsuunnittelupalveluihin.

Myös useiden EU-projektien rahoituskausi päättyy ensi vuodenvaihteessa.

Resurssit vähenevät erityisesti metsäkeskuksissa hyvin käynnistyneessä energiapuuneuvonnassa. Uusi metsävaratiedon keruujärjestelmä on laajemmassa käytössä vasta vuonna 2009, jolloin myös sähköinen asiointi metsäkeskusten ja asiakkaiden välillä on nykyistä huomattavasti yleisempää. Metsävaratiedon keruujärjestelmän uudistaminen ja sähköinen asiointi lisäävät käynnistyttyään merkittävästi metsäkeskusten toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Konsulit, valvokaa!