Suomessa myyntiin tullut PCR -menetelmään perustuva maitonäytteen diagnosointi menetelmä on ensimmäinen kaupallinen versio maailmassa. PCR -menetelmiä on jo pitkään käytetty utaretulehdustutkimuksissa ja kaupallisesti myös esimerkiksi tiettyjen tautia aiheuttavien bakteerien ja virusten tunnistamiseen ulostenäytteestä ja verestä. Lääketieteen ulkopuolella PCR- tutkimuksia käytetään hyväksi muun muassa rikostutkinnassa.

Uuden diagnosointimenetelmän etuina verrattuna bakteeriviljelyyn ovat herkkyys, tarkkuus ja nopeus. Lopullinen tulos penisilliiniherkkyystietoineen on valmis saman päivän aikana kun näyte on saapunut laboratorioon. Bakteeriviljelyssä alustavan tuloksen saa vuorokauden kuluessa, mutta lopullisen tuloksen valmistumiseen menee yleensä kaksi vuorokautta siitä, kun näyte on saapunut laboratorioon.

PCR-testi on herkkä ja tunnistaa pienenkin bakteerimäärän, mikä ei välttämättä tule esiin viljelyssä. Toisaalta tätä voidaan pitää myös haittapuolena, sillä testi tunnistaa myös näytteeseen joutuneet ympäristöbakteerit eli kontaminanttibakteerit.

Testi pystyy kuitenkin erottamaan tulehduksen aiheuttajabakteerin, mikäli tämän määrä on oleellisesti kontaminanttibakteerin määrää suurempi. Kliinisessä utaretulehduksessa aiheuttajabakteeria on usein paljon, jolloin muut bakteerit eivät sotke tulosta. Soluttelijoilla on aiheuttajabakteerin määrä usein alhaisempi ja muut bakteerit tulevat paremmin esille ja tuloksena on sekakasvu.

Uusi testi on tarkempi
kuin bakteeriviljely

Testin tarkkuus on parempi kuin bakteeriviljelyn. Kun saadaan tulos, on se oikein lajin ja penisilliiniresistenssin suhteen. Testi tunnistaa penisilliiniresistenteillä stafylokokeilla olevan beeta-laktamaasigeenin. Haittapuolina voidaan pitää sekakasvujen vaikeaa tulkintaa ja sitä, ettei testi ole kvantitatiivinen, toisin sanoen se ei kerro bakteerin määrää. Bakteerien lukumäärä ei kuitenkaan kerro tulehduksen voimakkuutta, sillä tulehtuneesta neljänneksestä erittyy eri määrä bakteereita eri aikoina.

Testi tunnistaa tällä hetkellä seuraavat bakteerilajit ja - ryhmät: Staphylococcus aureus, koagulaasinegatiiviset stafylokokit, Streptococcus agalactiae, Streptococcus dysgalactiae, Streptococcus uberis, Escherichia coli, Klebsiella sp., Enterococcus sp., Lactococcus lactis, Corynebacterium bovis ja Arcanobacterium pyogenes eli tyypillisimmät utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit. Lisäksi testi tunnistaa stafylokokkeilta beeta- laktamaasigeenin. Hiivoja ei pystytä tunnistamaan.

Laboratorio kehittää testiä koko ajan. Sen suorittamiseen kuluvaa aikaa pyritään lyhentämään ja näin ollen tulosten saantia nopeuttamaan. Tuntemattomat bakteerit tunnistetaan vertaamalla tietoja kansainväliseen tietokantaan ja niitä lisätään testin bakteerivalikoimaan sitä mukaa kuin uutta tietoa saadaan lisää.

Myös tuntemattomasta
bakteerista saa tiedon

Karjanomistaja saa halutessaan tiedon myös tuntemattoman löydöksen lopullisesta tuloksesta. Bakteerin DNA jaokkeet pilkotaan ja saatua tulosta verrataan kansainväliseen tietokantaan. Tämä vie aikaa joitakin viikkoja, joten yksittäisen sairaan lehmän hoitopäätöstä tehtäessä tästä ei ole enää apua. Koko karjan utareterveyden seurantaan tiedosta on hyötyä.

Testi on parhaimmillaan äkillistä kliinistä utaretulehdusta diagnosoitaessa. Bakteeria on paljon eivätkä muut bakteerit häiritse tulosta. Vastaus saadaan nopeasti ja oikea lääkitys päästään aloittamaan. Testin kalliimpaa hintaa verrattuna bakteeriviljelyyn perustuvaan testiin kompensoi karjanomistajan testin nopeudesta saama etu, joka tuo mukaan taloudellisia säästöjä. Päätös hoidon aloittamisesta, antibioottihoidotta jättämisestä tai eläimen karsimisesta karjasta ei viivästy. Lääkityskustannuksia pystytään vähentämään aloittamalla oikea lääkitys mahdollisimman nopeasti ja vähentämällä antibioottilääkityksen vaihdoista aiheutuvia kustannuksia.

Bakteeriviljely yhä
parempi soluttelijoille

Kroonisilla soluttelijoilla on bakteeriviljely parempi vaihtoehto. Näissä tapauksissa hoidon aloittamisella ei ole kiire eikä testin nopeus tuo taloudellista etua siinä määrin kuin kliinisessä utaretulehduksessa. Näytteeseen joutuvat ympäristöbakteerit voivat aiheuttaa sekakasvua eikä tulosta voida pitää tällöin luotettavana.

Poikkeuksena voidaan pitää niitä eläimiä, joilla ei ole saatu bakteeriviljelyssä kasvua, mutta joilla on pitkittyneesti kohonnut solupitoisuus ja/tai maitomuutoksia. Meneillään oleva antibioottihoito ei häiritse testiä.

Testin tunnistuskyky
paranee edelleen


Tulevaisuudessa, kun tutkimustietoa saadaan lisää, pystytään testin avulla paremmin erottelemaan bakteerien eri lajeja ja kantoja. Jotta tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan myös lisää tutkimustietoa eri lajien ja kantojen taudin aiheuttamiskyvystä ja hoitosuosituksista.

Tällä hetkellä rutiinidiagnostiikassa ei pystytä erottelemaan esimerkiksi eri koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja toisistaan, mutta tulevaisuudessa tämäkin on varmasti mahdollista. Tiedon lisääntyminen tuo karjanomistajalle taloudellista etua tarkempien hoitosuosituksen kautta. Nykyään jo tiedetään, että Str. Uberiksen eri kannat vaativat eripituisia hoitokuureja. Mutta, koska eri kantoja ei pystytä rutiinidiagnostiikassa tunnistamaan, ei tietoa voida käyttää hyväksi yksittäisten lehmien kohdalla hoitopäätöstä tehtäessä.

Testiä testasi
20 eläinlääkäriä

Testi on ollut kahdellakymmenellä eläinlääkärillä koekäytössä keväällä 2006. Koeaika kesti kuukauden. Tänä aikana tutkittiin 64 näytettä. Kaikkien näytteiden tulokset, lukuun ottamatta niitä, joille tehtiin uusintatutkimus, ilmoitettiin näytteen laboratorioon saapumispäivän aikana kello 13 ja 16 välillä.

Näytteistä neljälle tehtiin uusintatutkimus, joista kahdessa ei ollut löydöstä uusintatutkimuksenkaan jälkeen. Yhdessä näytteessä oli tuntematon löydös, joka tunnistettiin myöhemmin kansainvälisen tietokannan perusteella anaerobiseksi eli hapetta eläväksi bakteeriksi.

Kaikista näytteistä vain kahdessa oli tuloksena sekakasvu. Koemarkkinoinnin aikana 90 prosentissa näytteistä hoitopäätökseen tarvittava tulos oli ilmoitettu näytteen saapumispäivän aikana.




Uusin lehti

SISÄLTÖ 10/2006

  • Kasvinviljely
  • Koneet näyttivät kykynsä peltopäivillä
  • Dalbon tavoitteena vahvat ja pitkäikäiset koneet
  • Lämmin syksy kasvatti rehevät oraat
  • Säilörehun laatu vaihtelee
  • AIV Ässä uusi happotuote nurmen ja viljan säilöntään
  • Metsä
  • Puukauppa käy sahojen vetämänä
  • Lisää valinnanvaraa metsänomistajille
  • Metsät tuottavat laatua määrän sijaan
  • Metko kasvaa edelleen
  • Vapaaehtoiset kunnostivat arvokkaita lehtoalueita
  • Metsien suojelussa ei tarvitse olla napit vastakkain
  • Paperiton tiedonkeruu nopeuttaa metsän inventointia
  • Vapo luottaa turpeen tulevaisuuteen
  • Ajatukset suossa
  • Kotieläintalous
  • Vasikan tie lypsylehmäksi käy kasvattajan kautta
  • Naisen mittainen nautatila
  • Vasikkakasvattajan vaivannäkö palkitaan
  • Hapanimelä juotto
  • Syksy on rottasodan aikaa
  • 100+
  • Kalliolle perustettu suurnavetta Someron Kultelaan
  • Täysin gluteenittomalla kauralla menekkiä
  • Terve Eläin
  • 32-sivuinen liite:
  • Utaretulehduksen diagnostiikka uudistuu
  • Markkinointi, rakentaminen ja talous
  • Tulevaisuuden viljelijä myy ja ostaa liiketaloudellisin perustein
  • Kärki-Agri täytti kymmenen vuotta
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Antinpoika
  • Väinö Vältti
  • Vaaran paikka
  • 100+ Terveys
  • Nollarajalla
  •  
  • Iso Kalenteri ilmestyy 23.11., Kodin Pellervo 19.10. ja seuraava Maatilan Pellervo 7.12.