Kova ase tarttuvia sorkka-
sairauksia vastaan

Tartunnalliset sorkkasairaudet rantautuvat suomalaisiin karjoihin. Sorkkavälin ajotulehdus on jo saanut hyvän jalansijan, sorkkavälin ihotulehdus on vielä harvinainen. On kuitenkin luultavaa, että se yleistyy uusien pihattojen ja kasvaneiden karjakokojen myötä. Kantasyöpymää lienee ollut karjoissa aina, mutta sekin vaikuttaa olevan lisääntymään päin.
Kaikilla mainituilla sorkkasairauksilla on oma aiheuttajamikrobinsa. Näitä mikrobeja on yleensä tarjolla ylen määrin lypsykarjan ympäristössä. Epidemiaksi taudit puhkeavat vasta, kun eläinten ympäristön olosuhteet alkavat heikentää sorkan vastustuskykyä. Kosteus, lannassa ja mudassa kahlaaminen sekä hiertymät ja tapaturmat ovat tällaisia tekijöitä. Kun tautipaine kasvaa riittävän suureksi, tauti leviää erittäin nopeasti.
Sorkkasairauksien ennakoiva torjunta on taloudellisin tapa taistella niitä vastaan. Riittävästi mitoitetut ja hyväalustaiset parsirakenteet, viimeistellyt käytäväpinnat sekä hiotut ja reunoiltaan pyöristetyt betonivalut ovat tarpeellinen seikka, kun uutta navettaa rakennetaan. Varsin tavallista on, että sorkkavaivat iskevät ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun uusi navetta on otettu käyttöön.

Viimeistely huolellisesti

Sari ja Jukka Mustonen Vieremältä paneutuivat sorkkasairauksien torjuntaan jo uuden navettansa suunnitteluvaiheessa. Heidän mielestään on erittäin tärkeää, että navetan käytävät ovat kuivat ja mahdollisimman vapaat lannasta. Tätä lähdettiin toteuttamaan valitsemalla käytäville Gretenin ritilät. Niiden asennusta vartioitiin erityisen tarkoin. Urakoitsijan kanssa sovittiin etukäteen, että yli kolmen millimetrin pystysuuntaisia heittoja ei ritiläpinnoissa sallita.
Ritiläpalkkien päällystää putsaa raappa kaksi kertaa tunnissa. Raapaksi valittiin toiminimi Matti Sirkan kuorman tuntevat, kevyet raapat, jotka on suunniteltu erityisesti ritilälattian puhdistukseen. Raappa on U-kirjaimen muotoinen kumipalkki sakarat alaspäin. Siinä on siis kaksi reunaa peräkkäin, eli puhdasta tulee.
Jukka kertoo, että kaikki valusärmät ja nurkat hiottiin pyöreiksi melko suurella kaarresäteellä. Erityisesti ruokintapöydän reunan, sorkkakorokkeen ja parsien takaosien kanssa oltiin tarkkana. Tällä haluttiin välttää jalkojen ihovaurioita, joista mikrobit pääsevät verenkiertoon.
Sari korostaa vielä, että lehmien sorkkien pitäisi antaa paksuuntua ainakin puoli vuotta ennen siirtoa uuteen pihattoon. Näin sorkissa on riittävästi kulumavaraa. Erityisen tärkeää tämä on, mikäli lehmät siirretään pihattoon parsinavetasta.

Lisävakuus sorkille

Vaikka Mustoset satsasivatkin vahvasti sorkkavaivojen ennalta ehkäisyyn, haluttiin vielä ottaa lisävakuutus. Sellaiseksi valittiin Kärki-Agrin markkinoima Kovex-sorkkavaahto. Kovex on peroksihappopohjainen vaahto. Sorkat käsitellään Kovexilla kolmena päivänä kymmenen päivän välein.
Kovex systeemissä on aineita kahdessa eri astiassa. Ne sekoitetaan keskenään vasta juuri ennen annostelua. Lisäksi sekoitetaan paineilmaa vaahtoamiseen aikaansaamiseksi. Sopivasti sijoitetut suuttimet annostelevat vaahdon lattialle.
Kovexin käyttöohjeessa suositellaan vaahdon annostelemista lypsyaseman keräilytilaan. Vaahto on hyvin tarttuvaa ja pysyy siten kauan sorkkien pinnassa. Se ei myöskään likaannu lehmien sorkista kovin nopeasti. Sorkkakylpyaltaiden tunnettu ongelmahan on, että sorkista irtoava lika laimentaa sorkkakylvyn nopeasti toimimattomaan kuntoon. Huonosti hoidettu sorkkakylpy voi jopa toimia taudinaiheuttajien levittäjänä.
Mustoset soveltavat Kovex-vaahdon annosteluun ja levitykseen omaa tekniikkaansa. Vaahto pursotetaan suuttimista lypsyaseman poistumiskäytävälle. Koska poistumiskäytävä on vain lehmän mentävä, vaahtoa ei tarvita paljoa. Silti se vaahdottaa jokaisen läpi menevän lehmän sorkat tehokkaasti. Mikäli asemalla havaitaan tavanomaista likaisemmat jalat, niille annetaan puhdistava vesisuihku ennen vaahdotukseen menoa. Itse vaahtokin voidaan nopeasti suhauttaa vesisuihkulla ritilän läpi, jos se on likaantunut. Uusi vaahto laitetaan jokaisen kymmenen lehmän ryhmän poistumisen jälkeen.
Poistumiskäytävä on ritiläpalkkipäällysteinen. Vaahdotussuuttimien kohdalla on kumimatot ritilän päällä. Mattojen päällä vaahto pysyy. Vaahdon muodostuksen säätimet on sijoitettu lypsymonttuun. Niinpä vaahdotus on oikeastaan automaattista. Isäntä suunnittelee peilin asentamista siten, että lypsymontusta näkee vaahdotuksen tilan helposti.

Sorkkaterveys hyvä

Mustoset eivät luonnollisesti osaa sanoa, mikä on Kovexin ansio karjan hyvän sorkkaterveyden ylläpidossa. Ainetta on käytetty alusta lähtien. Voidaan tietenkin ajatella, että sorkkien terveystilanne olisi kunnossa ilman Kovexiakin. Tilallahan on muutenkin tehty lähes kaikki mahdollinen sorkkaterveyden takaamiseksi. Säännöllinen sorkkahoito kuului asiaan jo vanhassa parsinavetassa.
Mustoset kuitenkin aikovat käyttää Kovexia toistaiseksi. Se on heidän mielestään halpa lisävakuutus sorkkaterveyden puolesta. He sanovat, että yksikin torjuttu sorkkatautiepidemia tuo Kovexiin laitetut rahat monin kerroin takaisin.
Aivan ilman sorkkavaivoja Mustosetkaan eivät ole päässeet. Joitakin fysikaalisia vaurioita on ilmennyt. 99 prosenttia niistä on kiimaisten lehmien syytä.
Tässä onkin syytä muistuttaa, että sorkkaterveyttä uhkaavat muutkin seikat kuin tarttuvat taudit. Sorkkaterveyden takia Mustoset käyttävät biotiinilisää appeessa.
Vaahdotusmenetelmä vaikuttaa allaskylpyä etevämmältä ratkaisulta. Mustosilla homma on toteutettu erityisen fiksusti. Vaahto tarttuu taatusti joka sorkkaan ja sen kulutus on sangen pientä. Vaahto pysyy myös puhtaana. Näin vaikuttava aine pääsee tosiaan töihin siellä missä pitääkin eli sorkassa.

Sorkat ovat kallis asia

Kun eläimestä alkaa havaita, että sillä on jalkavaivoja, on jo menetetty sievoisesti selvää rahaa. Jalkavaivainen eläin ei mielellään liiku, jolloin se ei myöskään saa syödäkseen. Tuotanto laskee siis väkisin. Edellisestä johtuen myös tiinehtyminen heikkenee. Edelleen on todennäköistä, että poikimakertojen keskimäärä laskee.
Huono sorkkaterveys aiheuttaa maidon hylkäämistä etenkin ajotulehdustapauksissa, sillä sen hoidossa tarvitaan antibiootteja. Lääkekustannukset kasvavat tietenkin jyrkästi ilman antibioottejakin. Työmäärä lisääntyy myös jyrkästi sorkkaongelmaisessa navetassa.
Kovexin ainekustannus on Kärki-Agrin mukaan noin 15 euroa eläintä kohti vuodessa. Kovexillakaan ei kuitenkaan voida paikata eläinympäristön puutteita tai ongelmia hoidossa.