Moottoroitu nuolukivi

Nauru tekee hyvää
– hiehollekin
Eläinlääkäri kutsuttiin kesähelteellä katsomaan laitumelle tuupertunutta hiehoa. Hieho makasi peltojen perillä aivan tikkusuorana ja uupuneena. Sairastumisen syytä ei perustutkimuksessa löytynyt, joten päätettiin siirtää hieho lähemmäs pihapiiriä varjoon. Mutta hiehopa ei noussut, tuijotti vain apaattisena.
Tilalla oli iso traktori, jossa oli vielä isompi etukuormaajan kauha. Päätettiin isännän ja apupojan kanssa kammeta hieho siihen vaikka selälleen ja kyyditä se pihaan. Hieho kellahti nätisti kauhaan kyljelleen. Eläinlääkäri suoristi itsensä tyytyväisenä astuen askeleen taaksepäin. Ruohomättääseen kompastuen eläinlääkäri suoritti suorin vartaloin kerien ilmalennon ojaan.
Isäntä yritti kovasti olla nauramatta vettä valuvalle eläinlääkärille, voisihan tohtori moisesta vaikka suuttua. Sitten tilanne repesi yleiseen nauruun ja isäntä lähti ajamaan hiehoa pihaan.
Eläinlääkäri jäi kaivamaan autostaan kuivia vaihtovaatteita pellon laitaan. Pihaan saapuvaa eläinlääkäriä odotti neljällä jalalla seisova hieho, joka vaikutti kovasti piristyneen traktorikyydistä.

Pakkanen yllätti
kylmäpihatossa
Talvipakkasella voi kylmäpihatoissa tulla eteen yllättäviä tilanteita. Erään kerran eläinlääkäri avasi kohtukierrettä lihanautapihatossa käyttäen apunaan metallista torsiohaarukkaa.
Torsiohaarukka on toista metriä pitkä metallitanko, jota ohjataan kohdussa omaa käsivartta apuna käyttäen.
Lapsena kielensä mattotelineeseen kiinni jäädyttäneet osaavat hyvin kuvitella, miten oudolta näyttää eläinlääkäri, jonka käsivarsi on jäätynyt kiinni melkein koko matkaltaan torsiohaarukkaan.

Auto nuolukivenä
Kauniina kesäaamuna eläinlääkäri kutsuttiin hoitamaan laidunhalvausta. Ajan säästämiseksi isäntä opasti eläinlääkärin ajamaan portista pellolle potilaan viereen. Edellisenä päivänä eläinlääkäri oli käyttänyt autonsa perusteellisessa pesussa ja vahauksessa. Auto kiilteli komeasti aamuauringossa.
Muut lehmät saapuivat uteliaana katsomaan halvautuneen lehmän hoitoa. Hetken hoitoa ihmeteltyään lehmät huomasivat eläinlääkärin auton ja totesivat sen tuoksuvan erinomaiselle. Ne ryhtyivät nuolemaan autoa antaumuksella.
Eläinlääkäri toivoi, ettei kukaan lehmistä keksisi käyttää autonhoitoon muuta kuin kieltään ennen kuin kalkkipullo olisi valunut loppuun. Potilas piristyi hoidosta ja eläinlääkäri nosti tavarat autoon hätistellen lehmiä kauemmaksi.
Mutta lehmälauma ei luovuttanut. Ne jolkottelivat auton perässä portille yhtenä ryhmänä, ilmeisenään aikomuksena seurata tätä herkullisen makuista isoa nuolukiveä. Isäntä ei uskaltanut avata porttia, etteivät lehmät rynnisi auton perässä karkuteille.
Lopputuloksena eläinlääkäri ajeli pellolla rinkiä lehmiä karkuun, kunnes viimeinenkin lehmä luovutti, eikä viitsinyt enää seurata autoa portille. Auto päätyi uudestaan perusteelliseen pesuun vihertävässä limakuorrutuksessaan.

Pajatsotaidoista
käytännön hyötyä
Päivystyksessä tuli kutsu hoitamaan puhaltunutta lehmää. Kuumeisesti kandidaatti kelasi mielessään, mitä koulussa oli asiasta opetettu. Cuplaton-valmiste oli unohtunut tilata. Onneksi kylän apteekki oli auki, joten äkkiä ensin ostoksille ja sitten taloon.
Lehmä oli turvoksissa kuin ilmapallo. Ensiapuna kandidaatti laittoi trokarin lehmän kylkeen pahinta painetta helpottamaan. Tilanteen hieman rauhoituttua hän alkoi miettimään muita lääkityksiä.
Cuplaton-pakkausta avatessaan hän huomasikin erehdyksessä ostaneensa tabletteja, eikä nestettä. Miten ihmeessä tabletit saisi huuhdeltua letkua pitkin lehmän pötsiin?
Hetken mietittyään kandidaatti keksi: yksi tabletti kerrallaan, pajatsotyylillä, lääkkeet päätyivät trokarinreiästä suoraan pötsiin. Isäntä ihmetteli vieressä, kun ei heillä ennen ole tuollaista lääkettä käytettykään

Maistuis varmaan
sullekin
Hankalaan poikimiseen pyydettiin vetoavuksi tilalla olleita työmiehiä. Kesken vääntämisen ja kääntämisen eläinlääkäri huomasi sivusilmällään jotain tipahtavan sontakouruun.
Kun vasikka saatiin maailmaan, eläinlääkäri kysyi vieressä seisseeltä mieheltä, putosiko häneltä kännykkä. ”Ei kun hampaat”, vastasi mies.
Miehen etsiessä hampaitaan sontakourusta eläinlääkäri elvytti vasikkaa ja imi limoja sen hengitysteistä pois. Hampaaton mies sanoi eläinlääkärin touhuja katsellessaan, että kyllä mahtaa tuo maistua suussa hyvälle. Eläinlääkäri totesi, että ”maistuu varmaan kohta sullekin”.

Vietkö sinä
maidotkin?
Eläinlääkärin ja maitoautonkuljettajan parisuhde on kirvoittanut lähtemättömiä kommentteja. Eräs pikkutyttö seurasi silmä kovana, kun kirjoitin tietokoneella laskua. Laukun suljettuani hän kysyi: ”Vietkö sinä meiltä maidotkin?”
Tilallisten mielestä meillä on työnjako kohdallaan, isäntä kerää maidot, emäntä tulee perästä ja kerää rahat.

Varomattomia
muistiinpanoja
Minulla on tapana kirjoittaa vihkoon ylös päivän työt muutamalla sanalla tilan nimen ja osoitteen lisäksi. Varsinkin päivystyksessä tulee kirjoitettua muistiin vain olennainen osa lehmän oireista.
Ei kannata miehen katsella muistiinpanoja kovin epäilevällä silmällä, kun useita kertoja vihkossa on lukenut poikimahalvauslehmän kohdalla Matti Meikäläinen, ei seiso vieläkään.