Metsälain uudistamisen piti olla virkamiestyönä tehtyä yksityiskohtien viilausta, mutta siitä saattaakin tulla suomalaisen metsäpolitiikan käännekohta.

Metsälain uudistamisessa alkoi myrskytä, kun virkamiehet laativat lakiluonnoksen, jossa hakkuita ja uudistamista ohjattiin entistä tiukemmin suitsin. Vastaukset kesällä pidetyltä lausuntokierrokselta olivat murskaavat ja syyskuussa ministeri Sirkka-Liisa Anttila otti joukoistaan emännän otteen.
Nykyinen metsälaki on peräisin vuodelta 1996, joten perusteksti ei ole vanha. Säädöksistä paljastui kuitenkin perustuslain vastaisia ristiriitoja, siksi uudistaminen on nyt tarpeen. Virkamiesvalmistelussa ei kuitenkaan tyydytty pykälien viilaamiseen, laissa pantiin teksti uusiksi tavoitteista lähtien. Kesällä lausuntokierroksella ollut luonnos oli laadittu selvästi hallinnon tarpeisiin metsäalan käytännön toteuttajat unohtaen. Muun muassa vaadittujen hakkuu- ja uudistamisilmoitusten pyörittäminen vain lisäisi byrokratiaa.
Metsälain uudistusluonnos yllätti muun muassa metsänomistajien järjestön, MTK:n. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola ihmettelee, että virkamiehet ryhtyivät kirjoittamaan kokonaan uusia säädöksiä, vaikka tarkoitus oli vain korjata juridisia ristiriitaisuuksia.
”Lakiluonnokseen tuli historiallista painolastia ikään kuin metsäalalla tapahtuneita muutoksia ei ollenkaan olisi otettu huomioon”, Olavi Peltola tuumaa.
Byrokratian lisääminen ja yksityiskohtaiset säädökset metsän uudistamisesta eivät metsänomistajien mielestä kuulu nykyaikaan.
”Uudistamisvelvoite on hyvä laissa olla, mutta muuten metsänomistajille tulisi antaa entistä enemmän vapauksia. Uudistamisen yksityiskohtainen toteuttaminen kuuluu metsäneuvonnan työhön, ei lakitekstiin.”
Olavi Peltolan arvion mukaan ministeriön luonnoksen mukaisena uutta lakia ei tulla eduskuntaan tuomaan. Lakiehdotuksen epäkohdat on tuotu hyvin voimakkaasti esille kaikissa lausunnoissa.

Ministeri sai
metsäherätyksen

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on viime esiintymisissään ryhtynyt puolustamaan metsänomistajille enemmän vapauksia metsänhoitoon. Lähiviikkoina tullaan asettamaan toimikunta pohtimaan metsänhoidon menetelmiä. Tässä vaiheessa metsälakiin tehtäisiin vain välttämättömät lakitekniset muutokset, isomman remontin aika olisi laajapohjaisen valmistelun jälkeen.
Ministeri on kertonut toivovansa metsänomistajille lisää valtaa omien metsiensä käsittelyyn.
”Nyt meillä on hyvin ohjattu järjestelmä, jossa jopa sakon uhalla velvoitetaan tekemään tiettyjä toimenpiteitä. Pitää katsoa, mikä on järkevää. Itse haluaisin enemmänkin kannustaa. Metsänomistajilla pitäisi olla enemmän valtaa omaisuutensa käytössä. Tietenkin sillä tavalla, että pystymme jatkossakin taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi hyödyntämään metsiä”, Sirkka-Liisa Anttila kertoi televisiohaastattelussa.
Metsälakiluonnoksesta tullut palaute herätti ministerin huomaamaan, että nyt on aika keskustella metsänhoidon menetelmistä. Kaikki palautteen antajat pitivät lain uudistamista tarpeellisena, yksityiskohtaisempaa säätelyä ei toivonut kukaan.
Todennäköisesti metsälakiuudistus etenee nyt siten, että ensin korjataan ne juridiset asiat, jotka vanhassa laissa on muutettava. Tämä voi tapahtua jo syksyn aikana. Perusteellisempi metsätalouden käytäntöihin paneutuva lain muokkaus ottaa enemmän aikaa.

Tapiokin
pehmoilee


Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiokaan ei kannata normiohjauksen lisäämistä metsien käsittelyssä. Yksityiskohtaiset määräykset uudistamistavoista ja aikaisemmasta lisätty ilmoitusvelvollisuus vaatisi vain enemmän määrärahoja lain valvontaan. Rahoilla olisi parempaa käyttöä neuvonnassa ja koulutuksessa.
Tapio pitää kannatettavana tavoitteena sitä, että metsänuudistamisen laatua parannetaan nykyisestä. Ensisijaisena kehittämiskohteena olisi kehittämiskeskuksen lausunnon mukaan taimikoiden varhaishoidon lisääminen. Varsinaiset uudistamistyöt, joihin lakiluonnoksessa ehdotettiin tiukempaa säätelyä, tehdään Tapion asiantuntijoiden mukaan valtaosalla kohteista säädetyn määräajan puitteissa. Taimikoiden kehittymistä hidastaa ennen muuta puutteellinen varhaishoito.
Metsälaki määrää muun muassa metsän uudistamisen ajankohdasta ja aikataulun, miten nopeasti hakkuun jälkeen uusi kasvu on saatava aikaan. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio kannattaa sitä, että uudistamiselle asetettua määräaikaa lyhennettäisiin vuodella. Tämä kysymys tulee varmasti esiin uuden metsänhoidon menetelmiä pohtivan toimikunnan työssä.
Maanmuokkausta, jota lakiluonnoksessa edellytettiin, Tapio ei pidä välttämättömänä tai edes suositeltavana kaikilla kasvupaikoilla. Kullekin kohteelle sopivan muokkausmenetelmän valinta on vaikeaa. Kuivilla ja karukkokankailla sekä tietyillä korpityypeillä muokkaus ei ole suositeltavaa. Lisäksi metsissä on kohteita, joissa esimerkiksi kivisyyden tai metsien monikäytön vuoksi muokkausta ei voida toteuttaa.
Lakiluonnokseen sisällytettiin myös määrittely, mikä on taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Tätä Tapio piti perusteltuna. Kasvatuskelpoisuus tulisi määräytymään taimikon pituuden perusteella.


Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 10 /2009

  • Tutkimus: Lanta tehokkaasti hyödyksi

    Pellervo 110: Kyllä kelpaa, kun työnsä taitaa

    Hyvän sadon viljelykokeet: Ohrat on nyt puitu

    Lannoitus: Peltomaista loppuu rikki
    Typpi-rikki-suhdeluku ratkaisee lannoitteen käyttökelpoisuuden
    Rikinpuute yllätti viljelijät
    Vehnän valkuainen kipusi ennätykseen
    Rikin saanti turvattava koko kasvukaudeksi

    Kasvinviljely: Lajikkeella laatua leipävehnään

    Hukkakaura: Torjuntaan uusia keinoja

    Kasvukausi: Viljasta varttui kohtuusato

    Maatalouslomitus: Sikainfluenssa uhkaa ruuhkauttaa sijaisavun

    Ravinnevalumat: Tuusulanjärvelle maan suurin kosteikko

    GMO-lajikkeet: Saksalaisviljelijä odottaa viljelylupaa

    Kasvinviljely: Kipsi pidättää fosforia pellon puolelle

    Lukijamatka: Matka maailman toiselle puolelle

    Maidontuotanto: Kylmäpihatto pitää karjan tuottokunnossa

    Kalkitus: Täsmätyötä ilman pölyä

    Ruokinta: Rehu sutjakasti eläinten saataville

    Koneet ja tekniikka: Pyöröpaalien 3D-käärintä valmis

    Tractor pulling: Herlevit vetivät hopeaa

    Teksas: Tiikeriraidat tuottavat taaloja

    Metsä: Nuoret metsät kuntoon energiapuun korjuulla
    Laadukasta energiapuuta kannattavasti
    Metsäpolitiikassa myrskyää

    Työterveys: Juoksusta potkua jaksamiseen

    Mesimarja: Pientareelta pellolle

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Verinäytteet hyötykäyttöön

    Toistuvat:
    Huomioita
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat
    Kannen kuvat Tuomo Kautonen, Paavo Tuovinen, Jari Peltonen ja Topi Pakarinen


  • Seuraava Maatilan Pellervo, Pellervon Iso Kalenteri 2010 ja Lohkokirjanpito-liite ilmestyvät 19.11. ja Kodin Pellervo 15.10.2009.


  • Pellervon Iso Kalenteri sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.