Metsäpolitiikassa myrskyää
Teksti: Antti Äijö
Metsälain uudistamisen piti olla virkamiestyönä tehtyä yksityiskohtien viilausta, mutta siitä saattaakin tulla suomalaisen metsäpolitiikan käännekohta.
Metsälain uudistamisessa alkoi myrskytä, kun virkamiehet laativat lakiluonnoksen, jossa hakkuita ja uudistamista ohjattiin entistä tiukemmin suitsin. Vastaukset kesällä pidetyltä lausuntokierrokselta olivat murskaavat ja syyskuussa ministeri Sirkka-Liisa Anttila otti joukoistaan emännän otteen.
Nykyinen metsälaki on peräisin vuodelta 1996, joten perusteksti ei ole vanha. Säädöksistä paljastui kuitenkin perustuslain vastaisia ristiriitoja, siksi uudistaminen on nyt tarpeen. Virkamiesvalmistelussa ei kuitenkaan tyydytty pykälien viilaamiseen, laissa pantiin teksti uusiksi tavoitteista lähtien. Kesällä lausuntokierroksella ollut luonnos oli laadittu selvästi hallinnon tarpeisiin metsäalan käytännön toteuttajat unohtaen. Muun muassa vaadittujen hakkuu- ja uudistamisilmoitusten pyörittäminen vain lisäisi byrokratiaa.
Metsälain uudistusluonnos yllätti muun muassa metsänomistajien järjestön, MTK:n. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola ihmettelee, että virkamiehet ryhtyivät kirjoittamaan kokonaan uusia säädöksiä, vaikka tarkoitus oli vain korjata juridisia ristiriitaisuuksia.
”Lakiluonnokseen tuli historiallista painolastia ikään kuin metsäalalla tapahtuneita muutoksia ei ollenkaan olisi otettu huomioon”, Olavi Peltola tuumaa.
Byrokratian lisääminen ja yksityiskohtaiset säädökset metsän uudistamisesta eivät metsänomistajien mielestä kuulu nykyaikaan.
”Uudistamisvelvoite on hyvä laissa olla, mutta muuten metsänomistajille tulisi antaa entistä enemmän vapauksia. Uudistamisen yksityiskohtainen toteuttaminen kuuluu metsäneuvonnan työhön, ei lakitekstiin.”
Olavi Peltolan arvion mukaan ministeriön luonnoksen mukaisena uutta lakia ei tulla eduskuntaan tuomaan. Lakiehdotuksen epäkohdat on tuotu hyvin voimakkaasti esille kaikissa lausunnoissa.
Ministeri sai
metsäherätyksen
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on viime esiintymisissään ryhtynyt puolustamaan metsänomistajille enemmän vapauksia metsänhoitoon. Lähiviikkoina tullaan asettamaan toimikunta pohtimaan metsänhoidon menetelmiä. Tässä vaiheessa metsälakiin tehtäisiin vain välttämättömät lakitekniset muutokset, isomman remontin aika olisi laajapohjaisen valmistelun jälkeen.
Ministeri on kertonut toivovansa metsänomistajille lisää valtaa omien metsiensä käsittelyyn.
”Nyt meillä on hyvin ohjattu järjestelmä, jossa jopa sakon uhalla velvoitetaan tekemään tiettyjä toimenpiteitä. Pitää katsoa, mikä on järkevää. Itse haluaisin enemmänkin kannustaa. Metsänomistajilla pitäisi olla enemmän valtaa omaisuutensa käytössä. Tietenkin sillä tavalla, että pystymme jatkossakin taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi hyödyntämään metsiä”, Sirkka-Liisa Anttila kertoi televisiohaastattelussa.
Metsälakiluonnoksesta tullut palaute herätti ministerin huomaamaan, että nyt on aika keskustella metsänhoidon menetelmistä. Kaikki palautteen antajat pitivät lain uudistamista tarpeellisena, yksityiskohtaisempaa säätelyä ei toivonut kukaan.
Todennäköisesti metsälakiuudistus etenee nyt siten, että ensin korjataan ne juridiset asiat, jotka vanhassa laissa on muutettava. Tämä voi tapahtua jo syksyn aikana. Perusteellisempi metsätalouden käytäntöihin paneutuva lain muokkaus ottaa enemmän aikaa.
Tapiokin
pehmoilee
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiokaan ei kannata normiohjauksen lisäämistä metsien käsittelyssä. Yksityiskohtaiset määräykset uudistamistavoista ja aikaisemmasta lisätty ilmoitusvelvollisuus vaatisi vain enemmän määrärahoja lain valvontaan. Rahoilla olisi parempaa käyttöä neuvonnassa ja koulutuksessa.
Tapio pitää kannatettavana tavoitteena sitä, että metsänuudistamisen laatua parannetaan nykyisestä. Ensisijaisena kehittämiskohteena olisi kehittämiskeskuksen lausunnon mukaan taimikoiden varhaishoidon lisääminen. Varsinaiset uudistamistyöt, joihin lakiluonnoksessa ehdotettiin tiukempaa säätelyä, tehdään Tapion asiantuntijoiden mukaan valtaosalla kohteista säädetyn määräajan puitteissa. Taimikoiden kehittymistä hidastaa ennen muuta puutteellinen varhaishoito.
Metsälaki määrää muun muassa metsän uudistamisen ajankohdasta ja aikataulun, miten nopeasti hakkuun jälkeen uusi kasvu on saatava aikaan. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio kannattaa sitä, että uudistamiselle asetettua määräaikaa lyhennettäisiin vuodella. Tämä kysymys tulee varmasti esiin uuden metsänhoidon menetelmiä pohtivan toimikunnan työssä.
Maanmuokkausta, jota lakiluonnoksessa edellytettiin, Tapio ei pidä välttämättömänä tai edes suositeltavana kaikilla kasvupaikoilla. Kullekin kohteelle sopivan muokkausmenetelmän valinta on vaikeaa. Kuivilla ja karukkokankailla sekä tietyillä korpityypeillä muokkaus ei ole suositeltavaa. Lisäksi metsissä on kohteita, joissa esimerkiksi kivisyyden tai metsien monikäytön vuoksi muokkausta ei voida toteuttaa.
Lakiluonnokseen sisällytettiin myös määrittely, mikä on taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Tätä Tapio piti perusteltuna. Kasvatuskelpoisuus tulisi määräytymään taimikon pituuden perusteella.
KOKO SISÄLTÖ 10 /2009
- Tutkimus: Lanta tehokkaasti hyödyksi
Pellervo 110: Kyllä kelpaa, kun työnsä taitaa
Hyvän sadon viljelykokeet: Ohrat on nyt puitu
Lannoitus: Peltomaista loppuu rikki
Typpi-rikki-suhdeluku ratkaisee lannoitteen käyttökelpoisuuden
Rikinpuute yllätti viljelijät
Vehnän valkuainen kipusi ennätykseen
Rikin saanti turvattava koko kasvukaudeksi
Kasvinviljely: Lajikkeella laatua leipävehnään
Hukkakaura: Torjuntaan uusia keinoja
Kasvukausi: Viljasta varttui kohtuusato
Maatalouslomitus: Sikainfluenssa uhkaa ruuhkauttaa sijaisavun
Ravinnevalumat: Tuusulanjärvelle maan suurin kosteikko
GMO-lajikkeet: Saksalaisviljelijä odottaa viljelylupaa
Kasvinviljely: Kipsi pidättää fosforia pellon puolelle
Lukijamatka: Matka maailman toiselle puolelle
Maidontuotanto: Kylmäpihatto pitää karjan tuottokunnossa
Kalkitus: Täsmätyötä ilman pölyä
Ruokinta: Rehu sutjakasti eläinten saataville
Koneet ja tekniikka: Pyöröpaalien 3D-käärintä valmis
Tractor pulling: Herlevit vetivät hopeaa
Teksas: Tiikeriraidat tuottavat taaloja
Metsä: Nuoret metsät kuntoon energiapuun korjuulla
Laadukasta energiapuuta kannattavasti
Metsäpolitiikassa myrskyää
Työterveys: Juoksusta potkua jaksamiseen
Mesimarja: Pientareelta pellolle
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Verinäytteet hyötykäyttöön
Toistuvat:
Huomioita
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla
- Kannen kuvat
Kannen kuvat Tuomo Kautonen, Paavo Tuovinen, Jari Peltonen ja Topi Pakarinen
Seuraava Maatilan Pellervo, Pellervon Iso Kalenteri 2010 ja Lohkokirjanpito-liite ilmestyvät 19.11. ja Kodin Pellervo 15.10.2009.
Pellervon Iso Kalenteri sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.