Traktoriin kiinnitettävä typpisensori on ensimmäinen oikea työkalu paikkakohtaiseen lannoittamiseen. Markkinoilta löytyy kolme hyvää, mutta erihintaista laitteistoa.

Maalajikartat selittävät satokarttojen vaihtelua hyvin vähän. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi viljavuustutkimusta käytetään tietona erittäin vähän paikkakohtaisessa lannoittamisessa. Hienoilla automaattisilla näytteenottolaitteilla ja GPS-vastaanottimilla varustetut mönkijät ja maastoautot on hankittu lähinnä helpottamaan raskasta ja hidasta maanäytteiden kairaustyötä.
Puimurien satokartat auttavat maanäytteitä enemmän paikkakohtaisessa lannoituksessa. Viljelijä voi nimittäin satokartan avulla lannoittaa pellon eri paikkoja fosforilla ja kaliumilla sen mukaan paljonko kyseisiä ravinteita poistuu sadossa vuosittain. Toimenpide pitäisi pellon ravinnetaseen hyvin tasapainossa.

Typpitarve selville
kasvustoa mittaamalla


Satokartan perusteella viljelijä ei kuitenkaan pysty arvioimaan seuraavan vuoden typpilannoitustarvetta. Sadontuottokyky muuttuu joka kesä sademäärien ja maan vedenpidätysominaisuuksien mukaan. Siksi satovaihtelu ei välttämättä toistu samoissa paikoissa samanlaisena enää seuraavina kesinä.
Sensoriteknologian avulla on kuitenkin helppo tunnistaa missä kohdin kasvusto kehittyy voimakkaasti ja missä kasvu on heikkoa. Typpisensorit mittavat kasvuston heijastamaa valoa. Ne suorittavat samat toimenpiteet kuin ilmakuva- tai satelliittimittaus.
Sensoreita ei häiritse pilvisyys- ja reaaliaikaisuusongelmat. Sensorin mittaustieto käsitellään traktorissa olevassa tietokoneessa heti. Se antaa käskyjä traktorin perässä olevalle lannoitteenlevittimelle.

Kaksinkertainen
hyöty


Monet eurooppalaiset viljelijät ovat jo tottuneet jakamaan typpilannoitusta kasvukaudella. Nyt he kohdentavat sitä vielä oikeisiin paikkoihin pellossa.
Suomessa vasta muutamat tilat ovat alkaneet jakaa säännöllisesti typpilannoitusta kasvukauden aikana. Traktoriin kiinnitettävä typpisensori voisi tuoda taloudellista hyötyä useille suomalaisille viljelyksille molemmista toimenpiteistä samalla kertaa, jakamisesta ja kohdistamisesta.
Ympäristölle ongelmallisissa paikoissa myös viljelykasvi kasvaa yleensä huonosti. Typpisensori ajaisi samalla kertaa tässäkin asiassa molempien etua.


Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 11 /2009

  • Hyvän sadon viljelykokeet: ProAgrian luomujoukkue kiri voittoon

    Konekauppa: Tunnelmat varovaisen toiveikkaat

    Agritechnica: Konemessut Saksan malliin

    N-sensorit: Paikkakohtainen typpilannoitus on nyt helppoa

    Lihantuotanto: Hinta korostuu, päästöt haasteena

    Direktiivi: Energiansäästölamppu haittaa kalkkunatuotantoa

    KoneAgria: Näyttely ylitti itsensäkin

    Farmari: Energiatekniikka kehittyy

    Työnäytös: Uutuuksien esiinmarssi

    Eläinten tunnistus: NeuroCattle lukee merkin automaattisesti

    Laakasiilo: Kanadalaismalli kestää painetta

    Biokaasutin: Hakkeesta sähköä ja lämpöä

    Automaattiohjaus: MojoRTK näyttää suuntaa peltotöille

    Keksintö: Aurinko lämmittää viljan kuivausilmaa

    Maaseutuyrittäjä: Kengityssepällä on tekniikka hallussa

    Koneet ja tekniikka: Kevyempää kyytiä pienemmällä kulutuksella

    Murskausjyrsin: Metsänpohjasta peltoa

    Toistuvat:
    Uutisia
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Topi Pakarinen

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.12. ja Kodin Pellervo 10.12.2009.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.