Paikkakohtainen typpilannoitus on nyt helppoa
Teksti: Jari Peltonen
Traktoriin kiinnitettävä typpisensori on ensimmäinen oikea työkalu paikkakohtaiseen lannoittamiseen. Markkinoilta löytyy kolme hyvää, mutta erihintaista laitteistoa.
Maalajikartat selittävät satokarttojen vaihtelua hyvin vähän. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi viljavuustutkimusta käytetään tietona erittäin vähän paikkakohtaisessa lannoittamisessa. Hienoilla automaattisilla näytteenottolaitteilla ja GPS-vastaanottimilla varustetut mönkijät ja maastoautot on hankittu lähinnä helpottamaan raskasta ja hidasta maanäytteiden kairaustyötä.
Puimurien satokartat auttavat maanäytteitä enemmän paikkakohtaisessa lannoituksessa. Viljelijä voi nimittäin satokartan avulla lannoittaa pellon eri paikkoja fosforilla ja kaliumilla sen mukaan paljonko kyseisiä ravinteita poistuu sadossa vuosittain. Toimenpide pitäisi pellon ravinnetaseen hyvin tasapainossa.
Typpitarve selville
kasvustoa mittaamalla
Satokartan perusteella viljelijä ei kuitenkaan pysty arvioimaan seuraavan vuoden typpilannoitustarvetta. Sadontuottokyky muuttuu joka kesä sademäärien ja maan vedenpidätysominaisuuksien mukaan. Siksi satovaihtelu ei välttämättä toistu samoissa paikoissa samanlaisena enää seuraavina kesinä.
Sensoriteknologian avulla on kuitenkin helppo tunnistaa missä kohdin kasvusto kehittyy voimakkaasti ja missä kasvu on heikkoa. Typpisensorit mittavat kasvuston heijastamaa valoa. Ne suorittavat samat toimenpiteet kuin ilmakuva- tai satelliittimittaus.
Sensoreita ei häiritse pilvisyys- ja reaaliaikaisuusongelmat. Sensorin mittaustieto käsitellään traktorissa olevassa tietokoneessa heti. Se antaa käskyjä traktorin perässä olevalle lannoitteenlevittimelle.
Kaksinkertainen
hyöty
Monet eurooppalaiset viljelijät ovat jo tottuneet jakamaan typpilannoitusta kasvukaudella. Nyt he kohdentavat sitä vielä oikeisiin paikkoihin pellossa.
Suomessa vasta muutamat tilat ovat alkaneet jakaa säännöllisesti typpilannoitusta kasvukauden aikana. Traktoriin kiinnitettävä typpisensori voisi tuoda taloudellista hyötyä useille suomalaisille viljelyksille molemmista toimenpiteistä samalla kertaa, jakamisesta ja kohdistamisesta.
Ympäristölle ongelmallisissa paikoissa myös viljelykasvi kasvaa yleensä huonosti. Typpisensori ajaisi samalla kertaa tässäkin asiassa molempien etua.
KOKO SISÄLTÖ 11 /2009
- Hyvän sadon viljelykokeet: ProAgrian luomujoukkue kiri voittoon
Konekauppa: Tunnelmat varovaisen toiveikkaat
Agritechnica: Konemessut Saksan malliin
N-sensorit: Paikkakohtainen typpilannoitus on nyt helppoa
Lihantuotanto: Hinta korostuu, päästöt haasteena
Direktiivi: Energiansäästölamppu haittaa kalkkunatuotantoa
KoneAgria: Näyttely ylitti itsensäkin
Farmari: Energiatekniikka kehittyy
Työnäytös: Uutuuksien esiinmarssi
Eläinten tunnistus: NeuroCattle lukee merkin automaattisesti
Laakasiilo: Kanadalaismalli kestää painetta
Biokaasutin: Hakkeesta sähköä ja lämpöä
Automaattiohjaus: MojoRTK näyttää suuntaa peltotöille
Keksintö: Aurinko lämmittää viljan kuivausilmaa
Maaseutuyrittäjä: Kengityssepällä on tekniikka hallussa
Koneet ja tekniikka: Kevyempää kyytiä pienemmällä kulutuksella
Murskausjyrsin: Metsänpohjasta peltoa
Toistuvat:
Uutisia
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Nollarajalla
- Kannen kuvat Topi Pakarinen
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.12. ja Kodin Pellervo 10.12.2009.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.