Uusia eväitä suolinkaisen torjuntaan
Suolinkainen on ainoa merkittävä sikojen sisäloinen Suomessa. Se on niin yleinen, että on pidetty tarpeellisena suositella säännöllisiä loislääkityksiä kaikissa sikaloissa. Suurimmalla osalla tiloista suolinkainen ei aiheuta juuri muita tappioita kuin lääkekulut, mutta noin joka kymmenennellä tilalla sen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä voidaan pitää merkittävinä.
Aikuiset suolinkaiset saadaan lääkkeillä nujerretuksi, mutta tautia ei hevillä saa pois sikalasta. Erityisen ongelmallisia ovat suolinkaisen munat, jotka voivat säilyä ympäristössä vuosia, jopa yli kymmenenkin vuotta. Munat eivät säikähdä pesua eivätkä desinfektioaineita.
Kaksi vuotta sitten sain kutsun Berliiniin. Lääketehdas Menno-Chemie halusi esitellä muutamille pohjoismaisille eläinlääkäreille kaksi desinfektioainetta, joiden he väittivät tehoavan suolinkaisen muniin. Toisella aineella pestiin karsinat (Neo-Predisan) ja toisella siat (Venno-Oxygen).
Esitetty aineisto aineiden tehosta oli vaikuttavaa. Saksan eläinlääkärijärjestö oli jo hyväksynyt molemmat aineet GVP-listalleen (GVP = Good Veterinary Practice eli hyvä eläinlääkintäkäytäntö). Listalle päästäkseen aineiden tehosta on oltava selkeät kokeet. Kokeiden mukaan näytti hyvin selvältä, että aineet tehoavat suolinkaisen muniin laboratorio-olosuhteissa.
Neo-Predisanin vaikuttava aine on hirveästä hajustaan tunnettu kresoli. Saksalaiset olivat voittaneet hajuongelman ja nyt aine tuoksui miellyttävälle. Käyttö oli tehty helpoksi kehittämällä levityslaite, joka liitettiin suoraan vesijohtoon. Laimennus tapahtui desinfektioainepullon korkissa olevassa pistoolissa. Haluttu laimennus saatiin vaihtamalla oikean värinen suutin.
Käytännön kenttäkokeet kuitenkin puuttuivat. Vastaukset suolinkaissaneerauksen mahdollisuuksista ja aineen käytön kustannustehokkuudesta eivät olleet kovin vakuuttavia. Niinpä ehdotin yksinkertaista koetta. Jos tehtaan esittämät väitteet aineen tehosta ja aikaisemmat tutkimukset suolinkaisen elinkierrosta pitävät paikkansa, aineen teho voitaisiin testata yksikertaisella kokeella pienessä määrässä lihasikaloita.
Suolinkaistorjunnan onnistumista mittaavan kokeen teoria oli seuraava: Maksahylkäyksiä aiheuttavat tartunnat tapahtuvat lihasikalassa enintään kuusi viikkoa ennen teurastusta. Tartunnan aiheuttavat edellisistä kasvatuseristä karsinoihin jääneet suolinkaisen munat, jotka ajan kuluessa ovat kypsyneet tartuntakykyisiksi. Jos desinfektioaineella pystytään hävittämään tämä jäännöstartunta, maksahylkäysten pitäisi vähentyä erittäin merkittävästi. Teoria ei päde sellaisissa sikaloissa, joissa munien kehitys voi tapahtua hyvin nopeasti, mutta tavanomaisissa lihasikaloissa munat tuhoutuisivat.
Saksalaiset ottivat haasteen vastaan. Aine saatiin kokeiltavaksi runsas vuosi sitten. Kokeeseen valittiin mukaan kuusi lihasikalaa. Kenttäkokeen käytännön toteutuksesta vastasi A-Tuottajien Terveet jalat - ehjä häntä -hankkeen projektieläinlääkäri Camilla Munsterhjelm apunaan eläinlääketieteen opiskelija Leena Vanhamäki, joka teki aiheesta syventävät opintonsa.
Tulokset olivat niin lupaavia, että Neo-Predisan päätettiin ottaa välitykseen. Maahantuojana on Vetcare Oy. Tässä Terve eläimessä kerrotaan suolinkaisesta, sen torjunnasta, Neo-Predisanista ja muista sisäloisten vastustusmahdollisuuksista.
Venno-Oxygenia ei ole vielä Suomessa kokeiltu. Sillä voitaisiin pestä emakot sellaisissa sikaloissa, joissa lähdetään tekemään suolinkaissaneerauksia. Nämäkin kokeet olisi syytä aloittaa. Jos saneeraukset onnistuisivat, voitaisiin suolinkaisen vastustus miettiä kokonaan uusiksi.
Samoin pitäisi jatkaa suolinkaisdiagnostiikan kehittämistä. Suolinkaisen vasta-aineiden määrittäminen ternimaidosta tai verestä on mahdollista, mutta testeihin sisältyy vielä ongelmia, joiden vuoksi niitä ei ole otettu kaupalliseen käyttöön. Näitäkin tutkimuksia pitäisi jatkaa. Suolinkaisen aiheuttamat taloudelliset tappiot eivät ole kovin suuret, mutta hiottaessa tuotantoa yhä kilpailukykyisemmäksi pienelläkin lisäkatteella on merkitystä.
Veikko Tuovinen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |