Kesän sadon laatu vaihtelee
Vuosi sitten syksyllä viljaliikkeet kertoivat rikkakasvin siemenien olevan iso ongelma. Tänä vuonna niitä ei ole, sen sijaa kevätvehnä iti joillain alueilla tähkiin. Pienestä jyväkoosta on puolestaan tullut pysyvä riesa.
"Viime kesän sato ei laadun suhteen ole mitenkään dramaattinen. Laatuongelmia on jonkin verran aina, mutta poikkeuksellista viime kesänä on kevätvehnän sakoluvun putoaminen Itä-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä", Agrimarketin viljakaupan markkinointipäällikkö Henry Wikström toteaa.
Sakoluvun romahduttivat rajut, viikonlopun kestäneet sadekuurot juuri kriittiseen aikaan. Vilja iti tähkiin, kun puimaan ei päässyt. Huomattava osa ongelma-alueen kevätvehnistä ei kelvannut leipäviljaksi vaan meni rehuksi.
"Muualla Suomessa kevätvehnä on valtaosaltaan hyvälaatuista", Wikström sanoo. Myöhäinen kevät pelasti myös osan maan itäosan vehnistä, koska kaikki lohkot eivät sadekauden aikana vielä olleet tuleentuneita.
Rehuvehnän suhteen tänä talvena todennäköisesti ollaan omavaraisia, ennen sitä on jouduttu tuomaan. "Viljelijästä ei tietysti tunnu kovin mukavalta, jos vehnä jää rehulaatuiseksi, mutta kokonaistilanteen kannalta on hyvä, kun tuontitarvetta ei ole."
Syysvehnän ja rukiin sadon laatua Wikström pitää hyvänä. Sakoluku on riittävän korkea, samoin hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus.
Hehtopaino ei täytä perushinnan rajaa
Mallasohralla valkuainen aiheuttaa harmia. Monin paikoin valkuaisluvut ylittävät kirkkaasti rajat. Wikström uskoo, että tänä talvena mallasohraa joudutaan tuomaan juuri liian korkean valkuaispitoisuuden takia.
Rehuohrien osalta hehtolitrapaino on ongelma. "Etelä-Pohjanmaalla on yleensä totuttu siihen, että hehtopainoa on, mutta tänä vuonna erityisesti rannikolla kuivuus verotti jyväkokoa ja sitä kautta myös hehtolitrapainoa."
Viime vuosina pieni siemen ja heikko lajitteluaste ovat olleet pysyvä riesa. Niin nytkin. Keskimääräinen ohran hehtolitrapaino ei täytä perushinnan laatuvaatimusta. "Ohran hehtolitrapainon pitäisi olla 66 kiloa, nyt matemaattinen keskiarvo näyttää 64,7 kiloa. Se tietää miinusta laatuhinnoittelussa."
"Jonkin verran vaatimatonta jyväkokoa selittää se, että jyväntäyttymisen aikaa oli kuivaa ja kuumaa. Mutta yleisempi syy ovat kasvitaudit", Syngentan agronomi Arto Markkula toteaa.
Ero ruiskutetun ja ruiskuttamattoman välillä on selvä. Jos naapurukset ovat kylväneet vierekkäiset lohkot samaan aikaan ja toinen on taudit ruiskuttanut ja toinen ei, ei paljon tarvitse arvailla, kumman sadon lajitteluaste kelpaa maltaaksi ja kumman ei.
"Jotkut käyttävät tautiainetta, ja iso osa ei. He sitten laittavat pienen jyväkoon kuivuuden syyksi."
Lehtilaikkutaudit ovat jatkuvasti pelloilla riesana. Parina viime vuonna ne ovat tulleet vähän myöhemmin näkyviin, ruiskutusaikaan ei pellolla ole näkynyt juuri mitään, mutta hetken kuluttua laikkuja on runsaasti.
"Erityisesti kaksitahoisilla ohrilla ei lippulehtivaiheissa tauteja juuri näkynyt, ruiskutuksen kynnysarvot eivät täyttyneet. Säät olivat taudeille kuitenkin suosiollisia", Markkula sanoo.
Pohjanmaalla tautien ruiskutus on Etelä-Suomea yleisempää. Multavilla mailla tautiruiskutuksen hyöty on nähty vuosittain. Etelän savimailla kuivuus voi kasvukauden loppuvaiheissa kiusata kasvustoa niin paljon, että tautien torjunnan vaikutus hämärtyy. Torjunnan hyöty ei ole ruiskuttajalla aktiivimuistissa.
Rikkakasvit eivät enää ongelma
Myös lakoviljaa on tämän vuoden sadossa runsaasti, erityisesti Pohjanmaalla. Kasvunsääteiden käytön kanssa oltiin varovaisia. Vaikka aineet oli hyllyyn jo hankittu, moni jätti käyttämättä säätietoja seuratessaan. Ja sitten sadekuurot yllättivät.
Edelliskesänä rikkakasvit jylläsivät oikein voimalla, ja sadosta lajiteltiin rikkakasvin siemeniä kilotolkulla. Siitä otettiin Markkulan mukaan kerralla opiksi.
"Rikkakasvitilanne on nyt kurissa. Edellisvuosi näkyi heti rikkakasviaineiden myyntitilastoissa, hormonivalmisteita myytiin selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Siitä voi päätellä, että valvatin, ohdakkeen ja mataran torjunta otettiin tosissaan", Markkula toteaa. Edellisvuoteen verrattuna tilanne pelloilla näytti hänestä paljon paremmalta.
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |