Agrix yrittää yhtenäistää työkoneiden automaatiojärjestelmät

Teollisuudesta ja roboteista tuttu automaatiotekniikka on hiljalleen muodostumassa tärkeäksi osaksi maataloustyökoneita. Ongelmana on kuitenkin pitkään ollut järjestelmien erilaisuus, kalleus, ja yhteensopimattomuus. Teknillisellä korkeakoululla Espoossa esiteltiin lokakuun lopussa Agrix-hanketta, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja näihin ongelmiin ja siten tehostaa automaatiojärjestelmien käyttöä maatalouskoneissa.

"Hankkeen tavoitteena on kehittää avointa ja yleiskäyttöistä automaatiotekniikkaa työkoneisiin", Teknillisen korkeakoulun automaatiotekniikan professori Arto Visala sanoi. Työkoneiden käytöstä pyritään tekemään mahdollisimman yhdenmukaista käyttämällä eri laitteissa samankaltaisia käyttöliittymiä.

"Järjestelmään toiminnan kannalta hyvin keskeinen osa on traktorin ja työkoneen lisäksi niiden välinen tiedonsiirtoväylä, johon kytkeytyvät myös GPS-paikannusjärjestelmä ja työkoneiden ohjauksen käyttöliittymälaite, virtuaaliterminaali", projektipäällikkö Timo Oksanen Teknillisestä Korkeakoulusta sanoi.

Teollisuudessa yleisen ISOBUS-tiedonsiirtoväylän avulla pyritään luomaan standardi, joka pyritään saamaan laajalti maatalouskonevalmistajien käyttöön. Silloin työkoneen, traktorin muiden väylään liitettyjen laitteiden välinen viestintä onnistuisi kätevästi jopa erimerkkisten laitteiden välillä.

Työkoneen ohjelma virtuaaliterminaaliin

"Työkoneiden ohjaukseen käytettävää ISOBUS-väylään kytkettyä virtuaaliterminaalia voidaan käyttää käyttöliittymänä kaikille yhteensopiville työkoneille", Oksanen sanoo.

Virtualiterminaali on pieni tietokone, johon latautuu kytketyn työkoneen ohjaukseen sopiva ohjelmisto. Eri työkoneiden ohjelmistot muistuttavat toisiaan, joten eri laitteiden käyttö on samantapaista. Tavoitteena on, että yhteisen avoimen standardin perusteella voitaisiin rakentaa työkoneita, jotka traktoriin kiinni kytkemällä olisivat saman tien ohjattavissa virtuaaliterminaalaitteella. Näin koneiden kytkentä kävisi nopeammin ja käyttö olisi helpompaa. Yhteisen ohjausjärjestelmän avulla työkoneiden valmistus saattaisi halveta hieman.

"Teknisesti järjestelmän toiminta perustuu mittareihin ja antureihin, joiden avulla mitataan ympäristön, traktorin ja työkoneen tilaan liittyviä ominaisuuksia. Mittaustuloksista tehdään tietotekniikan avulla päätöksiä tarvittavista säätötoimenpiteistä", MTT:n maataloustekniikan tutkimuksessa Vakolassa tutkijana toimiva Pasi Suomi sanoo.

Virtuaaliterminaali säätää traktorin toimintaa

Säädöt suoritetaan automaattisesti tai niiden tarpeesta ilmoitetaan kuljettajalle. Säädettäviä asioita on monia; työkoneen ominaisuuksien lisäksi nykyaikaisissa traktoreissa jopa kulkunopeutta ja etupyörien asentoa voidaan tarvittaessa säätää automaattisesti.

"Järjestelmään kuuluvan GPS-satelliittipaikannuksen ja paikallisten tarkentavien mittausten avulla voidaan hyvinkin saavuttaa puolen metrin tarkkuus, joka alkaa olla lähellä tarkkuutta, jolla olisi mahdollista ohjata traktoria", Oksanen sanoo. Hän lisää kuitenkin, ettei tässä järjestelmän perusversiossa traktorin ohjaus ole vielä mahdollista, mutta täsmäviljelyyn paikannustarkkuus on riittävä.

Agrixissa sijaintitietoa käytetään työkoneen säätämiseen; esimerkiksi lannoitetta voidaan levittää pellolle järjestelmään ladatun viljelysuunnitelman karttatietojen mukaisesti järjestelmän säätäessä levitysmäärää automaattisesti. Myös ajolinjojen suunnittelua on mietitty Agrix -järjestelmän tehtäväksi: "Karttapohjien ja paikannustietojen yhdistämisen avulla peltoliikenteen tehokas optimointi voi hyvinkin olla mahdollista", Seppo Pentti Työtehoseurasta arvioi.

Tiedot voitava siirtää muihin ohjelmiin

Agrix mahdollistaa tiedonsiirron ulos järjestelmästä: "Tiedot toteutuneista töistä on mahdollista siirtää traktorin järjestelmästä kotitietokoneelle esimerkiksi viljelysuunnitteluohjelmistoon", Visala sanoo. Käsityö tietojen syötössä jää pois, ja samalla tieto on tarkempaa ja virheettömämpää.

Järjestelmän tietoliikenneominaisuudet mahdollistavat yhteydenpidon kauemmaksikin. Tarvittaessa on mahdollista järjestää etäyhteys esimerkiksi työkoneen valmistajalta suoraan Agrix -järjestelmään. "Etäyhteyksien avulla ongelmatilanteiden tai vikojen selvittely voidaan joskus hoitaa ilman asiantuntijan käyntiä paikalla", Oksanen sanoo. Järjestelmän jatkuvasti suorittamat mittaukset antavat myös kuljettajalle tietoa mahdollisista vikatilanteista, vaikkapa letkujen vikaantuminen on mahdollista havaita painemittauksien tulosten muutoksien perusteella.

Puolivälissä oleva Agrix-hanke on useiden osapuolien projekti: Teknillisen Korkeakoulun Automaatiotekniikan laboratorio on keskittynyt automaatiojärjestelmiin, MTT Vakola, Helsingin Yliopiston Maatalousteknologian laitos ja Työtehoseura tutkivat projektissa kehitetyn teknologian käyttöä ja käytettävyyttä. Lisäksi hankkeeseen osallistuu useita yrityksiä, joiden intressinä on rakentaa Agrixin pohjalta valmiita kaupallisia tuotteita. Seuraavaksi Agrix -järjestelmästä valmistuu perusjärjestelmän täydennetty versio, jota päästään testaamaan satokaudella 2005.

Teksti: Janne Huttunen
S-posti: 

| Sivun alkuun | Artikkelit 12/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |