Laskelmoiva luomuviljelijä pärjää
Laskelmoiva luomuviljelijä ei ole kyyninen. Ei se ole myöskään vastakohta enemmän tai vähemmän aatteellisesti tuotantoonsa suhtautuvalle. Oman toiminnan numeroiksi pukeminen on osaamista, huolenpitoa yrityksestä ja jatkuvuuden määrittelyä kokemuksen perusteella. Usein laskelman lopputulos yllättää positiivisuudellaan, siitä riittää valoa syksyn synkkyyteen.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) kerää vuosittain taloustietoja 900 tilalta, joista luomutiloja on 70. Laskentamenetelmät ovat EU:n jäsenmaiden yhteisesti hyväksymiä, joten tulokset ovat vertailukelpoisia jäsenmaissa.
Vuosien 1999-2002 kaikkien tilojen vertailussa kannattavuuskertoimet olivat melko tasoissa sekä tavanomaisen että luomun kesken, tarkasteluvuosina luomulla meni kuitenkin vähän paremmin. Tuotantosuuntavertailussa kotieläin- ja viljatilat erottuvat kannattavuuksissa yhdensuuntaisesti. Kotieläintilat, joilla pellot ovat luomussa, menestyivät parhaiten kaikkina vuosina, vastaavasti luomuviljatilat jäivät jälkeen tavanomaisista veljistään lähes poikkeuksetta.
Myös kotitarvelaskelmointi antaa mielenkiintoisia tuloksia. Laskelmiin tarvittavia numeroita kannattaa ottaa punnituskuiteista ja tiliotteista, jos sato on jo huidellut maailmalle. Osan joutuu varmaan myös arvioimaan. Arvioinnissakin on helpompi kuitenkin käyttää niitä numeroita, joita varmasti on löydettävissä.
Niitähän löytyy muun muassa taskulampun avulla viljasiiloista, joihin on merkitty heijastinteipillä kuutiot pohjalta ylöspäin vaikkapa kahden kuution välein. Eikös nämä merkinnät löydy jo kaikista siiloista ja laareista?
Kun kuutiot ovat tiedossa, niin hehtolitran painon määrittämiseen on edullisia apuvälineitä ja saahan siitä syyn lähteä käymään kotoa poissa, kun ottaa muutaman kilon näytepussillisen mukaan ja käy lähimmällä viljan vastaanottopaikalla sen mittauttamassa.
Hintojen löytyminenkään ei ole enää ongelma. Laajalevikkinen maatalousalan sanomalehti julkaisee säännöllisesti tuottajahintalistaa, joskus jokusen luomuhinnankin. Luomualan omassa ammattilehdessä pidetään myös hintaseurantaa ja rohkeimmat viljanostajat julkaisevat hinta-aikeitaan omilla nettisivuillaan. Energian kulutuksen ja kunnossapidon sekä vakuutusten mittarit löytyvät asianomaisista laskuista. Edellyttäen tietenkin, että laskuja ei ole kiikutettu avaamattomina tilitoimistoon.
Jokainen laskelma on täsmälleen yhtä oikein kuin sen perusteina käytetyt numerot. Sen vuoksi on hyvä etsiä kaikilta tiloilta löytyviä ns. kovia numeroita. Niitä ovat muun muassa kilot, kuutiot, litrat ja kappaleet. Hatulliset, heinähäkilliset ja sen semmoiset ovat korkeintaan melko kovia numeroita. Koviksi tai puolikoviksi luvuiksi lukeutuvat myös pääomatilanteen arviot varsinkin, jos häiriötekijöinä on erilaisia odotusarvoja. Myös rakennus- ja konekannan arvonalennukset saattavat mennä pieleen omassa arviossa. Käypien arvojen määrittely on hankalaa. Verotusarvot ja tehdyt poistot ovat sellaisinaan kovia lukuja ja kuvaavat kehitystä useamman vuoden tulosten vertailussa.
Pehmeitä lukuja edustavat kaikki arvioihin perustuvat arvot. Oman työn määrän arviointi on tyypillinen pehmeä luku. Joku nahuaa työn kimpussa aamusta iltaan ja vähän ylikin, toinen arvioi tekevänsä vähemmän. Siinäpä ongelma. Oikeastaan oman työmäärän arviointia tarvitaan vain silloin, kun halutaan laskea tuntipalkka tai suunnitellaan mahdollisuuksia lisätyöhön. Jos nykyinen työnkäyttö ei tunnu ongelmalta, niin ei sitä tarvitse sen enempää huomioida laskelmissa.
Varsinainen laskeminen on yksinkertaista matematiikkaa: tuloista vähennetään menot. Jäljelle jäävä erotus on toiminnan rahallinen tulos. Eikä laskelman tulosta tarvitse hätkähtää, vaikka se näyttäisi positiivista tulosta. Se, että laskelman osoittamia rahoja ei sitten kuitenkaan tunnu taskunpohjalla, ei kuulu ollenkaan tähän yhteyteen. Se on eri juttu.
P.S. Kysykää ihmeessä lähimmästä maaseutukeskuksesta mahdollisuutta liittyä kirjanpitotilaksi, jos vain oman tilan kannattavuuden seuranta vähänkin kiinnostaa.
Esa Partanen
Teksti:
| Sivun alkuun | Artikkelit 12/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |