Naudan etogrammi
Luetteloa ja kuvausta eläimen kaikista lajityypillisistä käyttäytymismuodoista kutsutaan etogrammiksi.
Etogrammeista on hyötyä kaikille eläinten parissa työtään tekeville. Eläinten tarkkailu saa uusia ulottuvuuksia, kun käyttäytymiselle on olemassa nimi ja tietämys kyseisen käyttäytymisen merkityksestä. Tietoa voidaan käyttää myös eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.
Tutkijat selittävät eläinten käyttäytymistä neljän eri lähestymistavan avulla. Näitä kutsutaan myös Tinbergenin kysymyksiksi:
1. Kuinka käyttäytyminen kehittyi eläinyksilöllä? Mitkä olivat perintötekijöiden ja toisaalta oppimisen vaikutukset eläimen käyttäytymiseen? Esimerkiksi useimmat kotieläimet ovat geneettisesti sopeutuneet ihmisen läheisyyteen. Kuitenkin eläinyksilöt voivat oppia pelkäämään ihmistä, jos niitä kohdellaan huonosti.
2. Kuinka käyttäytyminen toimii? Kuinka eläin havaitsee ärsykkeitä ja suorittaa liikkeitä hermoston ja lihasten avulla sekä kuinka hormonit vaikuttavat käyttäytymiseen? Esimerkiksi kuinka hormonitoiminta vaikuttaa siihen, että lehmät astuvat toisiaan?
3. Kuinka käyttäytyminen kehittyi evoluution myötä? Esimerkiksi kuinka kotieläinten käyttäytyminen on muuttunut niiden kotieläimeksi sopeutumishistorian aikana? Käyttäytymismuotoja ei ole hävinnyt, mutta kynnys suorittaa tiettyjä käyttäytymisiä on muuttunut.
4. Kuinka tietty käyttäytymismuoto on auttanut eläimiä säilymään hengissä ja lisääntymään? Esimerkiksi nautojen sosiaalinen käyttäytyminen on kehittynyttä, koska laumaelämä on ollut turvallisempaa, ja laumassa elämiseen tarvitaan monimuotoista sosiaalista käyttäytymistä.
Filosofian ylioppilas Paula Martiskainen Kuopion yliopistosta on koonnut nautojen etogrammin. Materiaali on tuotettu ELKE-hankkeen toimeksiantona ja se julkaistaan pääosiltaan tässä Terve Eläimessä. Naudan tärkeimmät käyttäytymismuodot on sekä kuvattu että selitetty. Painopiste on nautojen kasvatuksen ja hyvinvoinnin kannalta mielenkiintoisimmissa käyttäytymismuodoissa. Laajempi versio etogrammista tulee vuoden 2005 alkupuolella ELKE-hankkeen kotisivuille (www.elke.fi).
Teksti: Jaakko Mononen, Kuopion yliopisto
| Sivun alkuun | Artikkelit 12/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |