Takkuavat tietoliikenneyhteydet ja operaattorien jäykkyys ovat polkaisseet vauhtiin haja-asutusalueilla omarahoitteisia laajakaistahankkeita. Viestintäministeriökin linjasi viimein, että sadan megabitin laajakaista on tarpeen syrjäseuduillakin.

Kokkolan seudulla toimiva Osuuskunta Keskikaista ryhtyy vuoden 2009 alussa keräämään liittymämaksuja jäseniltään rahoittaakseen asennustyöt ja toteuttaa laajakaistahankkeensa vuoden 2010 loppuun mennessä. Tavoitteena on vähintään tuhannen liittymän verkosto alkuvaiheessa.
Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Taisto Mattilan mukaan viestintäministeriön päätös ei aiheuta siihen mitään muutostarvetta.
Mattilan mielestä osuuskunnan avoimeen alustaan perustuva verkosto vaikuttaa nimenomaan järkevältä ratkaisulta tulevaisuuden tarpeita ajatellen.
Se valmistuukin parissa vuodessa, kun viestintäministeriön aikatavoite on vuosi 2015. Keskikaistan verkko tavoittaa parin vuoden päästä myös ne taloudet, jotka eivät markkinalähtöisiä toimijoita kiinnosta. Julkinen verkko ulottuisi parin kilometrin päähän liittymätaloudesta ja Mattila arvioi, että jos viime metrit jäävät operaattorien urakoimiksi, se tuskin synnyttää kilpailua palvelujen tarjonnassa tai linjanopeudessa.
”Meillä vedetään kaikki liittymät perille asti. Hinta on kaikille sama”, Mattila sanoo.
Nykyisin alueen asukkaat ovat hankkineet lähinnä ADSL-liittymiä, joiden maksiminopeudeksi saadaan 24 megaa, mutta monet liittymät pääsevät vain 8 megaan.
Keskikaista tarjoaa alle 2000 eurolla liittymän kotiin ja vauhtia kuituun vähintään 100 megabittiä. Jos aktiivilaitteista tulee 10-gigaiset, siirtonopeus nousee gigaan.
Teknisiin kysymyksiin paneutunut hallituksen varajäsen Hannu Pikkarainen on ollut osuuskunnan järjestämissä kylätapaamisissa ja kertoo, että open acces -ratkaisu on kiinnostanut väkeä. Kukin liittyjä saa itse sopia eri palvelun tarjoajien kanssa haluamastaan palvelusta. Ylläpitokulut sisältäväksi kuukausihinnaksi on arvioitu 15-25 euroa. Kustakin palvelusta maksetaan erikseen. Pikkarainen toivottaa tervetulleeksi verkkoon palveluja tarjoavat toimijat.
Pikkarainen toteaa, että esim. teräväpiirtotelevisio istuu hyvin valokuituverkkoon ja se onkin yksi asukkaita eniten kiinnostavista verkon ominaisuuksista.
Operaattorit ovat Pikkaraisen mukaan ryhtyneet ahkerasti kaivelemaan verkkoja Keskikaistan aloittamisen jälkeen. Vastaavanlainen Kuusiokuntien Kuuskaista on jo vuosia toiminut ja kehittyy koko ajan. Tavoitteena on, että open access -verkot liittyvät toisiinsa, jolloin liittymän haltijat voivat ostaa usean verkon palveluja.
”On erittäin myönteistä, että valtioneuvosto heräsi viimein”, Pikkarainen arvioi viestintäministeriön laajakaistalinjausta. ”Meidän asiat eivät ole verkkopuolella niin hyvin kuin niiden tulisi olla.”
Viestintäministeriön linjauksen puutteita Pikkaraisen mukaan on, että siinä ei ole tavoiteltu avointa alustaa. Hän arvioi, että aikanaan siitäkin on tultava open access -malli.

Valtion linjaukset (vain nettiversio)

Syyskuussa hallitus asetti tavoitteeksi sata megatavua nopean laajakaistan rakentamisen kaikille suomalaisille. Marraskuussa viestintäministeriö tarkensi tavoitetta. Aikatavoite pantiin vuoteen 2015.
Tällä erää viestintäministeriö on esittänyt, että valtio ja kunnat maksaisivat kaksi kolmasosaa laajakaistan kustannuksista sellaisilla alueilla, joilla kaistan rakentaminen ei ota edetäkseen markkinoiden ehdoilla. Kunnat voisivat saada pienentää omaa osuuttaan hakemalla rahaa EU:n rakennerahastosta.
Puhelintolpatkin ovat katoamassa syrjäseuduilta, kun kuparijohtojen on ilmoitettu jäävän vaille käyttöä. Sonera ilmoitti viestintäministeriön linjauksen jälkeen, ettei se katkaisekaan lankayhteyttä syrjäseuduilla vielä vuonna 2009.
Aiemman ilmoituksensa mukaan Sonera aikoi katkaista yhteydet noin 20 000 puhelinasiakkaalta helmikuussa ja 15 000 laajakaista-asiakkaalta vuoden 2009 loppuun mennessä.
Viestintäministeriö oli edellyttänyt, että tällä hetkellä toimivia lankayhteyksiä ei voida katkaista, ellei vaihtoehtoista toimivaa ratkaisua ole, koska yhteyksiä tarvitaan sekä turvallisuuden takeeksi että elinkeinojen harjoittamiseen.
Nämä yhteydet toimivat Soneran mukaan vuoden 2010 loppuun asti eli Sonera odottaa, millä panoksella valtio osallistuu näiden syrjäseudun tehokkaiden yhteyksien rakentamiseen.
Arvioiden mukaan luvatun sadan megabitin langattoman yhteyden rakentaminen jokaisen ulottuville maksaa noin 200 miljoonaa euroa. Se rakennettaisiin vuosina 2010-2015. Tuolloin arvioidaan valtakunnan laajakaistaurakasta olevan jäljellä vielä vajaa viisi prosenttia.
Valtion osuus summasta olisi kolmannes, yhden kolmanneksen maksaisivat Elisa ja Sonera, loppu jäisi kuntien ja maakuntaliittojen kustannuksiksi.

Alueellista päätösvaltaa

Viestintäministeriö on suunnitellut hankkia rahaa verkoston rakentamiseen samaan tapaan kuin norjalaiset ja ruotsalaiset tekivät. He järjestivät huutokaupan, jossa myytiin langatonta taajuutta. Ministeriö arvioi, että Suomessa voitaisiin päästä johonkin norjalaisten tällaisesta huutokaupasta saaman 30 miljoonan euron ja ruotsalaisten saaman 230 miljoonan euron välille.
Maakuntaliittojen tehtäväksi jää katsoa alueiltaan sellaiset seudut, joille kilpailu ei todennäköisesti aikaansaa yhteyksiä tavoitellussa ajassa. Maakuntaliitot kilpailuttaisivat hankkeet tällaisiin kyliin ja talouksiin.
Sen lisäksi, että uudet teleyhteydet turvaavat elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä syrjäseuduilla, uuden verkoston rakentamisessa syntyy myös työpaikkoja. Vuosien 2010-2015 aikana tarvittaisiin asennustöihin noin 500 työntekijää per vuosi. Eri asia on, miten moni heistä tulee olemaan paikallista väestöä.


Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 12 /2008

  • Tutkimus: EU-maataloudelle ei löydy yhteistä ympäristömittaria
    Lannoitus: Fosforin käytössä hyvät neuvot tarpeen
    Investointituet: Hankkeille hakuajat
    Kotieläinjalostus: Valkeista sikaroduista tarjolla kolme linjaa
    Valtiosihteeri: Apua työssä jaksamiseen myös investointituista
    Lannankäsittely: Vertailussa neljä eri menetelmää
    Kylvösiemen: Näytteet tutkittaviksi Viroon tai Ruotsiin
    Viljakauppa: Futuuri-vehnän hinta heittelehti rajusti
    Lannoitekauppa: Talouskriisi käänsi hinnat laskuun
    Muokkaus: Kyntöanturalle kyytiä
    Ruotsi: Uusi ruokintaohjelma tuo kruunuja maitotilalle
    Heinäkauppa: Myyjän hallittava tuotanto ja markkinointi
    Suo: Kasvuvoimaa turvekerrosten alta
    Luomutuotanto: Leipäviljaa tilamyllyyn
    Suomenkarja: Mainettaan parempia maidontuottajia

  • Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Sinikielitauti hiipii kohti Suomea

  • Toistuvat:
    Huomioita
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Leena Pakarinen, Jari Peltonen ja Pentti Potkonen.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 8.1.2009 ja Kodin Pellervo 11.12.2008.



  • Pellervon Iso Kalenteri sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.