Pitkään viime vuosisadalla maatalouden tehokkuuden mittari oli hevonen. Parihevosten vetämä maataloustyökalu oli jo sen luokan ratkaisu, että työn uskottiin joutuvan riittävällä vauhdilla. Peltokuvioidenkaan ei välttämättä tarvinnut olla suoria ja suuria, koska hevosella ojat ja kivet pystyi kiertämään. Ne alkoivat haitata viljelyä, kun hevosista siirryttiin hevosvoimiin. Tehokas traktorin käyttö maataloudessa edellytti salaojitettuja ja kivettyjä peltoja.
Samalla kun sarkaojat hävitettiin ja pellot tasattiin, rakennettiin perustaa nykymittaiselle viljelylle. Tosin silloin ei varmasti uskottu, miten laajoja kuvioita viljelyksiltä muutaman vuosikymmenen kuluttua edellytettäisiin.
Tässä Maatilan Pellervossa esitellään, miten suuria peltokuvioita Suomeen parhaimmillaan voitaisiin nykyisistä pelloista muodostaa. Laskelma on teoreettinen, tietokoneen ääressä laadittu, mutta se kuitenkin kertoo, että Suomeen pystyttäisiin uusjärjestelyillä muodostamaan jopa 800 yli sadan hehtaarin peltolohkoa. Nyt niitä ei ole yhtään. Kokonaan toinen kysymys on, tarvitaanko niitä edes.
Joku varmasti tarvitsee. Suuret lohkot tehostavat koneiden käyttöä ja sitä kautta pienentävät viljelyn kustannuksia. Viime aikoina on vahvistunut käsitys, että Suomi tarvitsee sekä suuria että pienempiä maatilayrityksiä. Parhaimmillaan ne toimivat toistensa tukena. Lisäksi suuret lohkot antavat mahdollisuuden yrittäjien yhteistyölle.
Tässä lehdessä kerrotaan myös maan suurimman lypsyaseman valmistumisesta. Siinä on tarkoitus lypsää 530 lehmän karja. Näitäkin rohkeita yrittäjiä tarvitaan, mutta yhtä paljon on tilausta pienemmille yksiköille. Niistäkin ammattitaitoiset yrittäjät onnistuvat rakentamaan tuottoisia yksiköitä.
Suuri on kaunista – mutta ei aina. Pieni vasta kaunista onkin – mutta ei aina.


Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 12 /2009

  • Tutkimus: Kolmasosa Suomen pelloista rapautumassa

    Yritys: Kuluttaja ratkaisee, riittääkö kaikille töitä

    Viljamarkkinat: Vehnä- ja rapsifutuureissa pientä nousua syksystä

    Geenimuuntelu: Ovi raollaan gm-lajikkeiden viljelyyn

    Hyvän sadon viljelykokeet: Uusi joukkue mukaan kilpailuun

    Valkuaiskasvit: Omavaraisuus on harhaa

    Suuret peltolohkot: Uusjärjestelyillä jopa 800 yli sadan hehtaarin peltolohkoa

    Biokaasu: Saksa kaasuttaa peltojen biomassat sähköksi

    Sikatalous: Rehufosfaatin käyttöä voidaan vähentää

    Maidontuotanto: Suomen suurin lypsyasema

    Navettainvestointi: Enemmän maitoa, vähemmän työtä

    Lukijamatka: Keväiseen Irlantiin

    Maitoseminaari: Myös henkilöjohtamista osattava

    World Dairy Expo: Pääosassa karja

    Jatkojalostus: Juustoja omien lehmien maidosta

    Villisiat: Kanta vahvassa kasvussa

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Naudan ihoa uhkaavat loiset, sienet ja bakteerit

    Toistuvat:
    Uutisia
    Vähätalo
    Antinpoika
    Verkossa
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Tuomo Kautonen, Tapani Lepistö, Jari Peltonen ja Kaija Rinkinen.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.1.2010 ja Kodin Pellervo 10.12.2009.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.