Suuria kuvioita
Teksti: Teemu Pakarinen
Pitkään viime vuosisadalla maatalouden tehokkuuden mittari oli hevonen. Parihevosten vetämä maataloustyökalu oli jo sen luokan ratkaisu, että työn uskottiin joutuvan riittävällä vauhdilla. Peltokuvioidenkaan ei välttämättä tarvinnut olla suoria ja suuria, koska hevosella ojat ja kivet pystyi kiertämään. Ne alkoivat haitata viljelyä, kun hevosista siirryttiin hevosvoimiin. Tehokas traktorin käyttö maataloudessa edellytti salaojitettuja ja kivettyjä peltoja.
Samalla kun sarkaojat hävitettiin ja pellot tasattiin, rakennettiin perustaa nykymittaiselle viljelylle. Tosin silloin ei varmasti uskottu, miten laajoja kuvioita viljelyksiltä muutaman vuosikymmenen kuluttua edellytettäisiin.
Tässä Maatilan Pellervossa esitellään, miten suuria peltokuvioita Suomeen parhaimmillaan voitaisiin nykyisistä pelloista muodostaa. Laskelma on teoreettinen, tietokoneen ääressä laadittu, mutta se kuitenkin kertoo, että Suomeen pystyttäisiin uusjärjestelyillä muodostamaan jopa 800 yli sadan hehtaarin peltolohkoa. Nyt niitä ei ole yhtään. Kokonaan toinen kysymys on, tarvitaanko niitä edes.
Joku varmasti tarvitsee. Suuret lohkot tehostavat koneiden käyttöä ja sitä kautta pienentävät viljelyn kustannuksia. Viime aikoina on vahvistunut käsitys, että Suomi tarvitsee sekä suuria että pienempiä maatilayrityksiä. Parhaimmillaan ne toimivat toistensa tukena. Lisäksi suuret lohkot antavat mahdollisuuden yrittäjien yhteistyölle.
Tässä lehdessä kerrotaan myös maan suurimman lypsyaseman valmistumisesta. Siinä on tarkoitus lypsää 530 lehmän karja. Näitäkin rohkeita yrittäjiä tarvitaan, mutta yhtä paljon on tilausta pienemmille yksiköille. Niistäkin ammattitaitoiset yrittäjät onnistuvat rakentamaan tuottoisia yksiköitä.
Suuri on kaunista – mutta ei aina. Pieni vasta kaunista onkin – mutta ei aina.
KOKO SISÄLTÖ 12 /2009
- Tutkimus: Kolmasosa Suomen pelloista rapautumassa
Yritys: Kuluttaja ratkaisee, riittääkö kaikille töitä
Viljamarkkinat: Vehnä- ja rapsifutuureissa pientä nousua syksystä
Geenimuuntelu: Ovi raollaan gm-lajikkeiden viljelyyn
Hyvän sadon viljelykokeet: Uusi joukkue mukaan kilpailuun
Valkuaiskasvit: Omavaraisuus on harhaa
Suuret peltolohkot: Uusjärjestelyillä jopa 800 yli sadan hehtaarin peltolohkoa
Biokaasu: Saksa kaasuttaa peltojen biomassat sähköksi
Sikatalous: Rehufosfaatin käyttöä voidaan vähentää
Maidontuotanto: Suomen suurin lypsyasema
Navettainvestointi: Enemmän maitoa, vähemmän työtä
Lukijamatka: Keväiseen Irlantiin
Maitoseminaari: Myös henkilöjohtamista osattava
World Dairy Expo: Pääosassa karja
Jatkojalostus: Juustoja omien lehmien maidosta
Villisiat: Kanta vahvassa kasvussa
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Naudan ihoa uhkaavat loiset, sienet ja bakteerit
Toistuvat:
Uutisia
Vähätalo
Antinpoika
Verkossa
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Tuomo Kautonen, Tapani Lepistö, Jari Peltonen ja Kaija Rinkinen.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.1.2010 ja Kodin Pellervo 10.12.2009.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.