Ovi raollaan gm-lajikkeiden viljelyyn

Suomalaisviljelijät saattavat pian päästä viljelemään geenimuunneltuja kasvilajikkeita. Maa- ja metsätalousministeriö varautuu ministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan jo viljelyn alkamiseen.

Geenitekniikkaa on käytetty Suomessa monella muulla alalla menestyksellä. ”Geenitekniikka voi olla vaihtoehto myös maataloudessa”, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila arvioi.
Hän uskoo, että Suomessa tullaan vielä jonakin päivänä viljelemään geenimuunneltuja lajikkeita. Niiden viljely ei hänen mukaansa kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, jos se perustuu pelkästään yhden amerikkalaisen kasvinjalostajan lajikkeisiin. Siirtogeeneille pitäisi löytää Suomessa paremmin viihtyviä lajikkeita.
Geenimuunneltujen lajikkeiden jalostaminen voi olla Anttilan mukaan pohjoismaisen tai laajemman eurooppalaisen kasvinjalostusyhteistyön paikka. Kotimainen Boreal Kasvijalostus Oy ei ministerin näkemyksen mukaan selviä tehtävästä yksin pienillä resursseillaan.

Anttila haluaisi viljely-
luvat pois komissiolta

Anttila haluaisi muuttaa geenimuunneltujen lajikkeiden hyväksymismenettelyä koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä. Nyt geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyn aloittamisesta päättää yksin EU:n komissio, eikä jäsenvaltioilla ole oikeutta kieltää tai rajoittaa viljelyä alueellaan. Maille, jotka tosiasiallisesti haluaisivat estää gm-lajikkeiden tulon viljelyyn, komission päätösvalta on ongelma.
Komissiolle riittää, että uusi geenimuunneltu lajike on todettu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen suorittamissa arvioinneissa ympäristölle turvalliseksi, eikä se aiheuta haittaa ihmisten tai eläinten terveydelle. Sen jälkeen komission antamalla viljelyluvalla geenimuunneltua lajiketta saa viljellä vapaasti kaikkialla Euroopan unionin alueella.
Ministeri haluaa, että Suomi voisi itse päättää, missä ja miten se komission turvallisiksi tutkimia geenimuunneltuja lajikkeita viljelee. Hollanti on jo ehtinyt tehdä samasta asiasta komissiolle aloitteenkin. ”Monet jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat Hollannin aloitetta tukeneet”, Anttila kertoo.
Hän uskoo, että Hollannin tekemä aloite menee komissiossa läpi. Silloin Suomella olisi mahdollisuus itse päättää muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä.
Käytännössä komission päätösvallan kumoaminen todennäköisesti johtaisi geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyn aloituksen siirtymiseen pitkälle tulevaisuuteen – vaikkei ministeri sitä ääneen sanokaan.

Ei-geenimuunnelluille
lajikkeille erillislaki

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle marraskuussa muuntogeenisten kasvien viljelyä koskevan lakiesityksen. Lain tavoitteena on varmistaa, että tavanomaisen ja luonnonmukaisen viljelyn edellytykset turvataan, jos Suomessa otetaan viljelyyn EU:ssa hyväksyttyjä muuntogeenisiä kasvilajikkeita.
Tällä hetkellä EU:ssa ei ole hyväksytty yhtään muuntogeenistä lajiketta, jota voisi viljellä Suomen pohjoisissa oloissa. Todennäköisesti ensimmäinen Suomen viljelyolosuhteisiin soveltuva muuntogeeninen lajike olisi paperiteollisuuden tarpeisiin jalostettu peruna, jonka tärkkelyspitoisuutta on paranneltu.
Tarkoitus on luoda geenimuunnetuille lajikkeille myös omat viljelysäännöt. Kovin ihmeellisestä asiasta ei ole kyse. Onhan viljelysääntöjä jo laadittu luomutuotannolle ja siementuotannollekin. Geenimuunneltujen lajikkeiden viljelysääntöjen tarkoituksena on lisäksi varmistaa, ettei geenimuunneltua ainesosaa eksy tai sekoitu tavanomaisiin tai luomutuotteisiin.
”Luomutuottajat ovat ymmärrettävästi asiasta erityisen huolissaan. Siksi Suomeen pitäisi viljelijöiden vapaaehtoisilla sopimuksilla muodostaa lisää Juvan alueen tapaisia luomukeskittymiä”, ministeri Anttila toivoo.
Erityisjärjestelyitä tarvittaisiin myös rehuteollisuudessa geenimuuntelusta vapaan rehun saannin turvaamiseksi. Kotimaisen rehuteollisuuden pitäisikin ministerin mielestä pystyä järjestämään tavanomaisista lajikkeista valmistetulle rehulle kysyntää vastaava määrä geenimuuntelusta vapaata rehua. Valkuaisrehutarpeen täyttäminen edellyttää öljy- ja valkuaiskasvien viljelyn lisäämistä Suomessa. ”Se on välttämätöntä myös viljamarkkinoiden tasapainottamiseksi”, Anttila toteaa.

Muuntogeeniset
lajikkeet kiinnostavat

Geenimuunnellut lajikkeet kiinnostavat suomalaisia viljelijöitä. Anttilan kokemuksen mukaan moni viljelijä kuitenkin kaipaa geenitekniikan hyödyistä ja haitoista enemmän rehellistä, helposti ymmärrettävää ja oikeata tietoa.
Viljelijät ovat lisäksi ottaneet ministeriin yhteyttä ja toivoneet, että jokainen viljelijä saisi itsenäisesti päättää, viljeleekö hän joskus geenimuunneltuja lajikkeita tilansa pelloilla vai ei.
”Tämä toive on otettu huomioon muuntogeenisten kasvien viljelystä annettavassa hallituksen esityksessä.”

Kuluttaja
on kuningas

Ministeri muistuttaa, että kuluttajat kuitenkin lopulta päättävät, tulevatko geenimuunnellut tuotteet lopulta Suomeen vai eivät. Siksi Anttila toivoo, että elintarvikeketju aloittaisi pikaisesti keskustelut kuluttajien kanssa jakamalla kuluttajille avoimesti ja rehellisesti tietoa siitä, mitä geenitekniikka käytännössä on.
Kuluttajille pitäisi kertoa, mitä ominaisuuksia geeniteknologialla kasveihin voidaan siirtää, miten geenimuuntelulla parannetaan kasvinviljelyn tuottavuutta, mitä vaikutuksia geenimuunnelluilla tuotteilla on mahdollisesti kuluttajien terveydelle, mitkä ovat niiden edut ja mahdolliset haitat. Nyt epätietoisuus ja ristiriitaiset viestit ruokkivat Anttilan mielestä turhaan kuluttajien epäluuloja.