Tarvitseeko tikata?
Liitteen tekstit: Virpi Seppänen, Kirsi Vartia ja Iiris Kaimio
Päivystävät eläinlääkärit varmasti iloitsevat piikkilankojen katoamisesta laitumilta. Piikkilankojen aiheuttamat vedin- ja jalkahaavat ovat vaatineet monet työläät tikkaukset.
Nykyisin yleisimpiä ommeltavia haavoja ovat vedinpolkemat. Haavoja ja ruhjeita aiheuttavat myös terävät navettarakenteiden reunat ja lajitoverien sarvet.
Haavan ompelutarve riippuu sen pituudesta, muodosta, sijainnista sekä likaisuudesta ja tulehdusasteesta. Useiden senttien mittaiset, koko ihonpinnan läpäisevät viiltohaavat kannattaa ommella kiinni.
Jos haava on vartalon alueella siten, ettei se pahoin altistu likaantumiselle, voi pieni haava parantua kotikonstein. Mikäli haava on silmäluomessa tai vetimessä, on järkevää ommella pienetkin haavat.
Haava voidaan ommella, mikäli haavojen reunat ovat sellaiset, että ne ompeleilla saadaan kursittua yhteen. Vanhan haavan reunoja voidaan tarvittaessa leikata veitsellä tuoreemmiksi. Mikäli haava vuotaa runsaasti verta, kannattaa ensiapuna tyrehdyttää verenvuotoa painesiteen ja kylmän avulla.
Kuka puraisi?
Nautojen puremahaavat ovat harvinaisia, mutta silloin tällöin villiintyneet koirat, ilvekset tai sudet pääsevät iskemään vasikoihin. Puremahaavat, joissa nahan alla on laajoja onteloita, vaativat usein dreneerauksen.
Tällöin haavaonteloon asetetaan muutamiksi päiviksi muoviletku, jota pitkin märkäerite valuu ulos. Näin ihon alle ei muodostu paisetta ja haava paranee nopeammin. Puremahaavat vaativat aina antibioottikuurin.
Kyynpuremat aiheuttavat naudalla voimakkaan allergisen turvotusreaktion purema-alueelle. Eläin on syytä ottaa navettaan tehostettuun seurantaan. Kaulan alueen turpoaminen voi pahimmillaan johtaa hengitysteiden ahtautumiseen ja hengitysvaikeuksiin.
Puhdista haavat
Haavojen puhdistuksessa voidaan käyttää laimeaa jodipitoista desinfiontiliuosta. Liuosta ruiskutetaan haavaan päivittäin.
Kaupallisia spraylaastareita ja tervalaastareita voidaan käyttää pienten haavojen ja naarmujen suojaamiseen.
KOKO SISÄLTÖ 12 /2009
- Tutkimus: Kolmasosa Suomen pelloista rapautumassa
Yritys: Kuluttaja ratkaisee, riittääkö kaikille töitä
Viljamarkkinat: Vehnä- ja rapsifutuureissa pientä nousua syksystä
Geenimuuntelu: Ovi raollaan gm-lajikkeiden viljelyyn
Hyvän sadon viljelykokeet: Uusi joukkue mukaan kilpailuun
Valkuaiskasvit: Omavaraisuus on harhaa
Suuret peltolohkot: Uusjärjestelyillä jopa 800 yli sadan hehtaarin peltolohkoa
Biokaasu: Saksa kaasuttaa peltojen biomassat sähköksi
Sikatalous: Rehufosfaatin käyttöä voidaan vähentää
Maidontuotanto: Suomen suurin lypsyasema
Navettainvestointi: Enemmän maitoa, vähemmän työtä
Lukijamatka: Keväiseen Irlantiin
Maitoseminaari: Myös henkilöjohtamista osattava
World Dairy Expo: Pääosassa karja
Jatkojalostus: Juustoja omien lehmien maidosta
Villisiat: Kanta vahvassa kasvussa
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Naudan ihoa uhkaavat loiset, sienet ja bakteerit
Toistuvat:
Uutisia
Vähätalo
Antinpoika
Verkossa
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Tuomo Kautonen, Tapani Lepistö, Jari Peltonen ja Kaija Rinkinen.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.1.2010 ja Kodin Pellervo 10.12.2009.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.