Härkäpavun viljelyala lisääntyy hitaasti
Teksti: Jari Peltonen
Hankkija-Maatalous Oy:n vilja- ja raaka-aineryhmän hankintajohtaja Risto Uusitalo pitää härkäpapua tällä hetkellä parhaana kasvina valkuaisrouheen omavaraisuuden nopeaan lisäämiseen Suomessa. Härkäpapua on tarkoitus pyrkiä sopimuksilla tuottamaan lähivuosina 10 000 hehtaarilla. Tuotanto korvaisi 20 prosenttia ulkomaisen soijarouheen käytöstä.
Suomen Rehu ja Agrimarket käynnistivät kaksi kesää sitten yhteisen hankkeen härkäpavun viljelyttämiseksi. Härkäpavun viljelyala oli aloitusvuonna vain 750 hehtaaria siemenpulan vuoksi. Kesäksi 2009 härkäpavun kylvösiementä riitti kuitenkin jo 2 200 hehtaarin sopimusalalle.
Kasvukaudelle 2010 Uusitalo odottaa 4 500 hehtaarin viljelyalaa härkäpavusta. Jos tavoite toteutuu, saadaan papusatoa todennäköisesti 12–14 miljoonaa kiloa. Tällä määrällä Suomen Rehu korvaisi rehuissa käyttämästään soijasta jo kymmenisen prosenttia.
Pulaa sertifioidusta
pavunsiemenestä
Sertifioitua härkäpavun kylvösiementä löytyy Agrimarketista ensi kevään kylvöille 1 100 hehtaarin pinta-alalle. Lopulle sopimusalalle viljelijät joutuvat käyttämään kotoista siementä.
Kotoisen siemenen itävyys kannattaa tutkituttaa jossakin tunnetussa siemenlaboratoriossa hyvissä ajoin ennen kylvöjä, Uusitalo muistuttaa. Näin varmistetaan, ettei siementä tule kylvettyä turhan paljon tai ettei kotoisella siemenellä viljellyt härkäpapukasvustot jää liian harvoiksi.
Härkäpavun tonnihinta seuraa jatkossakin suurin piirtein soijarouheen hintaa. Kun Suomeen tuodun soijarouheen tonnihinta on tällä hetkellä 320–350 euron tietämillä, kannattaa Uusitalon mukaan kotimaisesta härkäpavusta maksaa 190 euroa per tonni.
KOKO SISÄLTÖ 12 /2009
- Tutkimus: Kolmasosa Suomen pelloista rapautumassa
Yritys: Kuluttaja ratkaisee, riittääkö kaikille töitä
Viljamarkkinat: Vehnä- ja rapsifutuureissa pientä nousua syksystä
Geenimuuntelu: Ovi raollaan gm-lajikkeiden viljelyyn
Hyvän sadon viljelykokeet: Uusi joukkue mukaan kilpailuun
Valkuaiskasvit: Omavaraisuus on harhaa
Suuret peltolohkot: Uusjärjestelyillä jopa 800 yli sadan hehtaarin peltolohkoa
Biokaasu: Saksa kaasuttaa peltojen biomassat sähköksi
Sikatalous: Rehufosfaatin käyttöä voidaan vähentää
Maidontuotanto: Suomen suurin lypsyasema
Navettainvestointi: Enemmän maitoa, vähemmän työtä
Lukijamatka: Keväiseen Irlantiin
Maitoseminaari: Myös henkilöjohtamista osattava
World Dairy Expo: Pääosassa karja
Jatkojalostus: Juustoja omien lehmien maidosta
Villisiat: Kanta vahvassa kasvussa
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Naudan ihoa uhkaavat loiset, sienet ja bakteerit
Toistuvat:
Uutisia
Vähätalo
Antinpoika
Verkossa
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla
- Kannen kuvat Tuomo Kautonen, Tapani Lepistö, Jari Peltonen ja Kaija Rinkinen.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.1.2010 ja Kodin Pellervo 10.12.2009.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.