Maatalousyhtymä Malén Lapinjärvellä korjaa kaiken viljan kokoviljasäilörehuksi. 15 vuoden kokemus on osoittanut, että kokoviljasäilörehu sopii hyvin lypsykarjan seosrehuruokintaan. Lähes 500-päinen karja syö apetta, johon ei sekoiteta lainkaan teollisia väkirehuja.

Korsirehun riittävyyden varmistaminen oli tärkein syy, miksi Malénit aloittivat kokoviljasäilörehun teon. Vuodesta 1991 lähtien kaikki tilalla viljelty vilja on tehty säilörehuksi.

"Korsirehua on hankalaa ostaa. Jos kauppaa tehdään, se on yleensä aina pyöröpaaleissa. Niiden käsittely olisi liian työlästä", Mika Malén kertoo.

Nurmitilalle
sopiva korjuukalusto

Kokoviljasäilörehun etuja ovat Malénin mielestä karjatilalle sopiva yksinkertainen korjuukalusto. Työ käy samoilla koneilla kuin nurmen korjuu, eikä puimuria ja viljankuivaamoa tarvita.

Itsekulkeva tarkkuussilppuri on tilalla jo kolmas. Pari vuotta vanhaan koneeseen hankittiin viljan korjuuta varten leikkuupuimurin pöytä. Näin lakoontuneet viljat ja jyvätkin saadaan mukaan satoon.

"Suojaviljaa korjattaessa on tärkeää, ettei alla oleva nurmi vaurioidu. Kokoviljasäilörehun korjuuaikana pellot ovat yleensä kantavampia", Malén kertoo.

Malénit ovat tähän asti tehneet rehua eniten kaurasta. Sen huono puoli on ollut lakoontuminen ja nurmen varjostaminen. Tänä vuonna kaikki vilja oli ensimmäistä kertaa vehnää, joka sopi suojaviljaksi hyvin. Vehnän ruokinnalliset arvot ovat parempia kuin kauralla. Hyvä vaihtoehto olisi myös ohra.

Ruokintaa
seurataan viikoittain

Kun ruokintaan perehtyneen isännän navetassa poikii vuoden aikana 170 lehmää ja hiehot päälle, kertyy näkemystä lypsylehmien ruokinnasta pakostakin.

"Meillä on oikeastaan jatkuva ruokintakoe meneillään. Tuotosseuranta on helppoa nykyisillä lypsylaitteilla, joilla voidaan tallentaa päivittäisetkin tuotokset joka päivä. Myös käytössä olleet apereseptit on aina taltioitu. Ruokintamuutosten vaikutusta onkin hyödyllistä seurata tulevaisuutta ajatellen", Malén kertoo.

Seosrehuruokinta on valittu koko karjalle, koska se tuo mahdollisuuden käyttää edullisia rehuja. Kokemusten kautta sen on havaittu olevan hyväksi myös eläinten terveydelle. Isot rehulaskut ja toteutumatta jääneet lupaukset saivat isännän luopumaan teollisten väkirehujen käytöstä pienimpiä vasikoita lukuun ottamatta. Kaupan päälle työkin nopeutui.
Nurmisäilörehun lisäksi koko karja ruokitaan tällä hetkellä kokoviljasäilörehulla, ostetulla viljalla sekä rypsirouheella ja tuoreleikkeellä. Lisäksi käytetään vitamiineja, suolaa ja kivennäisiä. 

Mattoruokkija
jakaa appeen

Viidensadan naudan karjalle tehdään päivittäin kolme vaunullista apetta. Seoksia tehdään kaksi lypsykarjalle ja yksi hiehoille tai sonneille, joiden seos tehdään kahdeksi päiväksi kerrallaan. Ummessaoleville ei tehdä omaa seosta, vaan ne saavat vehnäsäilörehua ja olkea sekoitettuna suoraan pienkuormaajalla eteen tuotuna. 

Navetassa seos puretaan apevaunusta 170 senttiä leveälle ja 60 metriä pitkälle ruokintapöydälle, jossa kulkee mattoruokkija. Lypsylehmien seokset tehdään päivittäin, mutta sonnien ja hiehojen seos kestää kaksi päivää.
"Suunnittelen apeseokset itsetehdyllä laskentaohjelmalla. Se piti kehittää, kun seosrehuruokintaa aloittaessamme 1990-luvun puolivälissä ei Suomessa ollut paljoakaan käytännön kokemuksia siitä. Nykyisin neuvoja tarkastaa ruokinnan pari kertaa vuodessa, mutta muutoksia ei yleensä tule", Malén kertoo.

Vilja lypsykarjan
ainoa väkirehu

Viljan käyttö ainoana väkirehuna alkoi kiinnostaa Maléneita, kun jäteleivän käytöstä kertyi hyviä kokemuksia. Sitä käytettiin tilalla enimmillään jopa 12 000 kiloa viikossa. Tuotosten perusteella se sopi hyvin jopa lypsylehmille ja sen hinta oli vain viidennes teollisista väkirehuista.

"Aiemmin meillä oli ruokintakioskit. Parhaiden lehmien oli tarkoitus syödä niistä 6-8 kiloa väkirehua. Todellisuudessa lehmät söivät enemmän seosrehua ja enintään kolmanneksen suunnitellusta väkirehumäärästä. Tuotokset eivät kuitenkaan huonontuneet", Malén kertoo.

Malén muistuttaa kuitenkin, että monet asiat saattoivat vaikuttaa asiaan. 
"Vuosituotoksista puhuttaessa on niin paljon muuttujia. Toisaalta tuotos kärsii kyllä vähän laskeakin, jos miettii 500 000 viljakilon ja täysrehun hinnaneroa", Malén sanoo.

Malénien ruokintastrategiassa hyvä säilörehu on avainasemassa.
"Jos ei panosta säilörehuun, joutuu ruokinnassa panostamaan esimerkiksi teollisiin rehuihin. Eläinten pitää saada tarpeeksi energiaa. Jos energiatasot ovat jo riittäviä, saattaa ylimääräinen energia jopa aiheuttaa lihomisia karjassa", Malén sanoo.

Uudet eläimet
vaikuttavat keskituotokseen

Malénien lypsykarja siirtyi vuonna 1998 pihattoon. Se rakennettiin vanhaan navettaan vaihtamalla kalusteet. Vuonna 2001 pihattoa laajennettiin. Viimeisen viiden vuoden aikana karjaa on lisätty lähes puolet.

"Eläinten ikä vaikuttaa keskituotokseen todella paljon. Laajentavien tilojen uudet eläimet lypsävät ensimmäistä tuotoskauttaan, ja niiden vuosituotos jää matalammaksi ", Malén kertoo.
Maléneilla ollaan nyt vasta palaamassa tilanteeseen jossa oltiin ennen pihattoon siirtymistä. Monia vanhoja lehmiä karsiutui karjasta siirryttäessä parsinavetasta pihattoon. Keskituotos onkin tänä vuonna jo noin 8 700 kiloa.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 1/2006

  • Kasvinviljely
  • Malénit luottavat kokoviljasäilörehuun
  • Leikkuupöytä ottaa tuleentuneet jyvät talteen
  • Hukkakauran kemiallinen torjunta lisääntyy
  • Hukkakaura tuottaa satoja sitkeitä siemeniä
  • Kotimaista kevätruista ranteeseen
  • Onko kotimainen rukiinviljely pelastettavissa
  • Kotieläintalous
  • Kotieläinrakennusten ilmanvaihto huonontunut
  • 100+
  • Sähköinen lasku tulee nyt nopeasti
  • Strobit näyttävät kyntensä
  • Kasvinsuojelun kannattavuus kiinnostaa
  • Tautien torjunta toi yli 100 euron edestä nettosatoa
  • De Laval kannattaa lämpimiä navetoita
  • Karstulan kummajainen
  • 100+ Terveys
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
  • Nautojen tarttuvat taudit
  • Koneet ja rakentaminen
  • Kännykällä nettiin
  • Ahlmannilla istuttiin kotimaisen öljylähteen äärellä
  • Valtran uudesta N-sarjasta traktori työhön kuin työhön
  • Talous ja hallinto
  • Kehittämishankkeille ennakkorahoitusta
  • Karjanhoidosta koulunpenkille
  • Luomu-Pellervo
  • Sivut 61-64
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla


  • Kannen kuva: Tuula Ainasoja

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 2.2.2006
    ja Kodin Pellervo 19.1.2006.