Siimeksen luomutilan tuotteita ovat vehnästä, ohrasta, rukiista ja kaurasta tehdyt lisäaineettomat täysjyväjauhot, talkkunajauhot, ryynit, hiutaleet ja rouheet sekä jauhoseokset. Myös herne, pellava ja tattari ovat tuotevalikoimassa. Kaikki lähtee maasta.


Siimeksen luomutila on Pöytyän Juvankylässä. Tilalla jalostettavien viljatuotteiden raaka-aineina käytetään vain omalla tilalla tuotettua parasta viljaa. ”Hyvänkin viljan voi pilata väärällä jauhatuksella. Kivellä tehtävä jauhatus – kuten meidän myllyssä – on ainoa tapa valmistaa hyvästä viljasta korkealuokkaisia jauhoja”, Erkki Siimes sanoo 25 vuoden kokemuksella.
Tärkeää on myös riittävä viljan lajittelu, jolla saadaan raakaerästä parhaat jyvät myllytykseen. Muu osa sadosta käytetään rehuteollisuuden tarpeisiin. Tilan omista varmuusvarastoista saadaan katovuonnakin laadukasta viljaa.
Omien ja vuokramaiden kanssa Siimeksen tilalla on viljelyssä tänään noin sata hehtaaria. Siitä vähän yli puolet, 55 hehtaaria, on omia maita.”Tämä viljelyala koetaan meillä riittäväksi.”
Tila on harvinaisuus Suomessa. Sato kasvatetaan, jalostetaan ja markkinoidaan itse. Kaikki alkoi Siimeksen talkkunajauhoista 1920-luvulla. Erkki Siimes on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään tilan omaleimaisuutta rohkaisevin tuloksin. ”Työ on mielekästä ja se palkitsee, kun tietää olevansa puhtaiden tuotteiden kanssa tekemisissä. Luonnon ehdoilla mennään, nykyaikaisia pienmyllyn koneita käyttäen.”
Kaksi ihmistä, Erkki-isäntä ja Kirsi-emäntä, saavat tilalta toimeentulonsa – yhteensä viisihenkinen perhe. Pojat Kalle (15), Turo (19) ja Juuso (22), ovat monessa apuna, mutta eivät ole vielä uravalintaansa tehneet.

Lihantuottaja
siirtyi luomuviljaan

Erkki Siimes aloitti tilanpidon 1980-luvulla. ”Tila ostettiin vuonna 1986. Tuolloin meillä oli vielä emakoita, joita pidettiin noin kaksi vuotta. Sikojen pito olisi kuitenkin vaatinut uusien tilojen rakentamista, eikä sianlihantuotanto muutenkaan vetänyt puoleensa. Jälkeen päin olen ajatellut, että minä ja sika emme lainkaan ymmärtäneet toisiamme, joten tulevaisuutta ei tällä tuotantosuunnalla kannattanut ajatella.”
Alkuvuosina Siimes oli töissä tilan ulkopuolella, mutta EU:n aikoihin ajatukset muuttuivat. ”Siirryin vuonna 1995 luomuviljelyyn ja aloin kehitellä ajatusta myllystä, omista jalostetuista luomutuotteista vähän laajemmin.”
Panostus myllyyn on jatkunut työstä tulleen positiivisen kokemuksen kautta. Koneita on hankittu ja investointeja on tehty.
”Kun jäin pois päivätyöstä Pöytyän kunnan maaseutuelinkeinoasiamiehen virasta, on ollut enemmän aikaa keskittyä myllyyn, viljelyyn ja markkinointiin. Tämä on hyvin haasteellista tilalla tehtävän jatkojalostuksen kanssa. Varsinkin EU:n myötä tapahtuneen tuottajahintojen alentumisen vuoksi perinteisen viljelyn kannattavuus koettiin yleisesti heikoksi ja riskialttiiksi.”

Kuin hyppy
tuntemattomaan

Luomuviljelyn aloittaminen oli vielä reilut kymmenen vuotta sitten hyppy tuntemattomaan. ”Minulla oli halu nähdä, toimiiko tämä. Rohkaisua antoi se, että alussa oli siirtymävaiheen tuki parempi. Toki monet oppirahat on luomussakin maksettu, mutta kaiketi se kuuluu asiaan.”
Tänään mylly jauhaa, rouhii ja kuorii... Siimeksen tuotteet toimitetaan etupäässä suoraan kauppoihin ja leipomoihin, lähinnä Varsinais-Suomessa mutta myös pääkaupunkiseudun suuntaan. Lisäksi torikauppa Turun torilla kuuluu tuotteiden markkinointikuvioihin.
Isäntä on tyytyväinen valintaansa. Kertaakaan ei ole paluu vanhaan käynyt mielessä.
”Pitemmän päälle ei ollut järkevää käydä muualla töissä. Halusin panna kaiken Siimeksen tilaan, sillä erikoistumiseen oli hyvät mahdollisuudet. Tilan vanhaa osaamista piti edelleen kehittää ja jalostaa uusiin tuotteisiin. Luomumylly ja -vilja ovat meidän juttumme. Kokonaisuus sopii mainiosti luomutilalle.”

Kivimyllystä
laatutuotetta

Tilan oma mylly on harvinaista herkkua Suomessa. ”En tiedä vastaavaa yritystä, jossa omalta pellolta korjataan sato ja työstetään se omassa myllyssä. Toki on tiloja, jotka jauhattavat ja tekevät pieniä eriä esimerkiksi suoramyyntiä varten.”
Ensin Siimes hankki kuorima- ja jauhinkoneen, joka on myllyssä olennainen. Lajittelija tilalla oli aina ollutkin. Seuraavaksi hankittiin rouhekone ja litistäjä, ja kolme vuotta sitten ostettiin vanhan tilalle uusi jauhinkone, arvokas kivimylly. Siimes sanoo, että toiminnan luonteen takia vierasta pääomaa ei kannata käyttää.
”Vasaramylly ei vastaa jauhinkoneen laatua, se on pikemminkin oikotie. Kivimylly pitää olla, joskin se vaatii enemmän ammattitaitoa ja seurantaa, mutta laatukin on sen mukainen”, Siimes tietää.
Lajittelun jälkeen paras osa viljasta joko kuoritaan tai puhdistetaan – käyttötarkoituksesta riippuen. Varsinainen jauhatus tapahtuu siis kivimyllyllä, joka on koko laitoksen sielu ja tärkein kone.
Aika näyttää, jatkaako joku kolmesta pojasta tilanpitoa. Tällä hetkellä yksi opiskelee, toinen on armeijassa ja kolmas vielä koulupoika. Kirsi ja Erkki Siimes ovat remmissä vielä vuosia. Onneksi näin, tilalta lähtee tyytyväisin mielin kotiin.



Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 1/2008

    Meidän maatila: Sikayrittäjä venyy moneen rooliin

    Verotus: Perintövero ja yhtiöittäminen talven verotrendit
    Perintöjen verotus kevenee
    Osakeyhtiöittäminen voi tuoda isojakin etuja
    Tilatukioikeuden voi vähentää vuosimenona

    Metsäverotus: Korkojen ilmoitusmenettely muuttuu

    Tutkimus: Mirhami-hanke selvittää, mitä huomenna syödään

    Biodiesel: Turvetta tankkiin

    Tilasiemen: Uusi vetäjä uskoo verkoston voimaan

    Led-valot: Näkemiin pimeys

    Sikatalous: Suhdannehuippu venyy syksyyn

    Agitechnika: Haravointi hakee suuntaa
    Katsaus kylvötekniikkaan
    Niittoon järeää ja kevennettyä kalustoa
    Pintapaine silmätikkuna

    Työterveys: Sairaanhoitosopimus turvaa hoitoon pääsyn

    Bioenergia: Pientuottajalla suuri merkitys

    Biokaasu: Pilottihanke käynnistyi Virroilla
    Luomutuotanto: Kivimylly jauhaa laatujauhoa omasta viljasta

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Onnistunut porsiminen edellyttää tarkkaa työtä ja ihmisen apua heikoille porsaille

    Toistuvat:
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Huomioita
    Nollarajalla

    Kannen kuvat Paavo Tuovinen, Heikki Alkula ja Topi Pakarinen
    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.2. ja Kodin Pellervo 24.1.2008.