Sikojen kemialliseen kastraatioon käytettävä rokote vaikuttaa myös ihmisten hormonitoimintaan. Jos kastraatiorokotetta vahingossa pistetään ihmiseen, laskevat sekä miesten että naisten sukupuolihormonipitoisuudet.
Vahinkoinjektioiden estämiseksi tällä hetkellä myyntiluvallisen Improvac-rokotteen annostelussa on käytettävä erityistä turvaruiskua. Sekurus-injektiolaitetta käytettäessä rokotteen tahaton annostelu ei ole mahdollista. Huolellisuutta kastraatiorokotteen antaminen kuitenkin vaatii.

Turvaruiskun käyttöön
järjestetään koulutusta

Kastraatiorokotteen valmistaja, lääkeyhtiö Pfizer, on jo käynnistänyt eläinlääkäreille suunnatut Sekurus-injektiolaitteen käyttökoulutukset. Tarkoituksena on, että eläinlääkärit kouluttavat tuottajat turvaruiskun oikeaan käyttöön ennen kuin kemiallinen kastrointi aloitetaan tilalla.
Turvaruiskun voi ostaa eläinlääkäriltä rokotteen hankinnan yhteydessä. Useaan kertaan käytettävän turvaruiskun hinta on noin 30 euroa ilman arvonlisäveroa.

Turvaruisku estää
tahattoman annostelun

Sekurus-injektiolaitteessa on neulansuojus sekä tahattoman männän painamisen estävä järjestelmä. Jotta neulansuojus antaa neulan tulla esille, on ruiskua ensin selvästi painettava kohtisuoraan sian nahkaa vasten. Tämän jälkeen painetaan ruiskun laukaisinta, jolloin neulansuojus lopulta siirtyy pois neulan päältä.
Turvaruiskussa on mäntämekanismi, joka käytännössä saa rokoteaineen siirtymään pullosta sikaan. Laukaisimen painaminen sallii myös mäntämekanismin liikkumisen. Jos mäntää yrittää painaa ilman, että laukaisinta on painettu ensin, ei mäntämekanismi liiku, eikä lääkkeen annostelua voi suorittaa.
Turvaruiskua käytettäessä sikojen rokottajan pitää siis tehdä tietoinen päätös aineen pistämisestä tietyllä hetkellä. Päätöksen jälkeen on tehtävä kaksi fyysistä suoritusta ennen kuin varsinainen rokotteen annostelu mäntää painamalla on mahdollista. On painettava injektiolaitetta sian ihoa vastaan ja painettava tämän jälkeen laukaisinta.
On varsin epätodennäköistä, että tämä liikesarja menisi täysin nappiin sattumalta, vaikkapa sikaryhmän töniessä ja injektiolaitteen jäädessä sikojen ja rokottajan väliin.

Vaikuttaa ihmisenkin
sukupuolihormoni-
pitoisuuksiin

Historia kuitenkin tuntee joitakin ihmisiin kohdistuneita vahinkotapauksia; kastraatiorokoteinjektioita, joissa turvaruiskua ei käytetty. Rokotteen on havaittu vaikuttavan ihmisissä, sekä miehissä että naisissa, hyvin samalla tavalla kuin siassa. Sukupuolihormonien pitoisuudet laskevat merkittävästi.
Samoin kuin rokotekastroiduilla karjuilla, miesten sukupuolisen halun ja kyvyn on huomattu alentuvan. Naisilla sukupuolihormonien alentuvat tasot johtavat menopaussin jälkeisen tilan kaltaiseen vaikutukseen. Molemmilla sukupuolilla sukupuolihormonitoiminnan hiipuminen näkyy myös alentuneena luun tiheytenä ja luiden murtumaherkkyytenä.
Aivan kuten sioilla, sukupuolihormonien erityksen lasku on ollut ihmisilläkin joidenkin kuukausien aikana palautuvaa. Toistuvan altistuksen jälkeen hormonitoiminnan palautuvuudesta ei voi enää olla niin varma. Kastraatiorokotteen antaminen on kielletty henkilöiltä, jotka ovat aikaisemmin joutuneet kastraatiorokoteinjektion kohteeksi. Raskaana olevilta naisilta kastraatiorokotteen antaminen on myös kielletty. Sukupuolihormonitasojen lasku, väliaikaisestikin, johtaisi raskauden keskeytymiseen.


Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 1 /2010

  • Pääkirjoitus: Ympäristön asialla

    Tutkimus: Suomalainen pihvinauta ei syö sademetsää

    Maidontuotanto: Aluksi yksi lypsyrobotti

    Verotus: Netti-ilmoitus yleistyy
    Perintöjen arvot uusiksi
    Puutuloista verotetaan puolta, kaikkea tai ei mitään
    Alkutuottaja kohtaa verotilin vasta ensi vuonna
    Oy helpottaa investoinnin suunnittelua

    Lukijamatka: Keväiseen Irlantiin

    Kasvinsuojelu: Rikkojen ja tautien torjunta on ympäristöteko
    Pelloilla elää rehevä rikkalajisto
    Hukkakauran saa kuriin vain ruiskutuksilla
    Kestävät lajikkeet tuovat säästöjä
    Parhaat vinkit tankkiseoksiin
    Nurmet puhtaiksi
    Kasvinsuojeluainemarkkinoilla kuohuu

    Uutuuksia kesälle 2010

    Kompostipohjanavetta: Lehmien lepokoti
    Hyvä, mutta kallis ratkaisu
    Lompakon ja lehmien ehdoilla

    Maaseutuyritys: Fasaanitila hakee uutta suuntaa

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Kemiallinen kastraatio on todellinen vaihtoehto

    Toistuvat:
    Uutiset
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Tuomo Kautonen, Paavo Tuovinen ja Jari Peltonen.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.2 ja seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 21.1.2010.


  • Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.