|
|
Kone-Forum
pani paremmaksi
Agrimarket- ja K-maatalousketjujen yhteinen voimanponnistus, Kone-Forum,
alkaa löytää linjansa. Pirkka-Halliin kokoontui lokakuun lopulla lähes
30 000 näyttelyvierasta eri puolilta Suomea. Kävijät olivat
tyytyväisiä. Myös ketjujen voimahahmot hyrisivät. Kustannustehokas
ammattinäyttely on kauppiaan ja asiakkaan etu.
Väen paljoutta ei tarvitse ihmetellä. Ennakkokaupan osuus on reilusti
yli puolet kokonaiskaupasta. Joidenkin koneiden kohdalla lähennellään
sataa prosenttia. Lisäksi esillä on tulevan kauden kaikki uutuudet.
Niistä useat ovat ensi kertaa arvioitavissa.
Pirkka-halli on riittävän suuri. Sinne mahtuivat liki pitäen kaikki
kahden ketjun tuotteet, lisäksi valikoituja sidosryhmiä. Tarvitsijoilla
oli loistavat mahdollisuudet tutustua koneisiin, tehdä vertailuja ja
hieroa kauppaa. Kahden suuren ennakkomyyntipäivät ovat vakiinnuttaneet
asemansa.
Farmasta sen sijaan on kuulunut happamia arvioita. Varsinkin hintoja,
mutta myös palveluja ovat moittineet niin näytteilleasettajat kuin
kävijätkin. Kävijämäärä tippui yli 30 prosenttia vuoden -99
Farmasta.
Tilanne on huolestuttava. Keskusliikkeiden suojiin kuulumattomat,
maataloutta palvelevat yrittäjät ovat kadottamassa foorumin, jolla
saataisiin kohtuuhintaan kontaktipintaa asiakkaisiin. Erityisesti pienten
yrittäjien kustannukset alkavat olla suhteettoman korkeat. Jotakin
pitäisi tehdä.
Karhot yhteen - harava vai siirtolaite?
Säilörehun valmistajia hemmoteltiin. Ylivoimaisesti suurin osuus
uutuuksista tarjoiltiin heille.
Säilörehun korjuu on edelleen kirjava laji. Se taitaa sellaisena
pysyäkin, sillä tilojen väliset erot ovat suuret.
Kone-Forum esitteli kaksi itsekulkevaa tarkkuussilppuria, John Deere
2700 ja Claas Jaguar 850.
Brutaalien raakimusten 315 ja 374 hevosvoimaa saavat riittävästi
haastetta vain isosta karhosta. Ajosilppureiden korjuuketjuun kuuluu
harava.
|
John Deere
2700 tarkkuussilppuri. |
Claas Liner 650 Twin haravoi kerta-ajolla karhoon kuusi metriä luokoa
keskelle, tai kaksi kolmen metrin karhoa. Sillä voi haravoida myös
sivuun, jolloin edes takaisin ajaen karhoon kerätään heinä
kahdentoista metrin leveydeltä.
Molempien roottoreiden alla on nelipyöräinen teli. Ensimmäisen
roottorin eteen voidaan sijoittaa ylimääräinen säätöpyörä. Näin
epätasaisuudet eliminoidaan ja heinä pysyy puhtaana.
Haravoinnin haitta on juuri multaantuminen. Sitä tulee kaikin keinoin
välttää. Etuna on hyvä kuivumisen hallinta. Ennen haravointia
kuivuminen on nopeaa. Haravoinnin jälkeen karhon pinta kuivuu vielä
nopeasti, mutta sisäosissa kuivuminen lähes pysähtyy.
|
Elhon vastaus karho-ongelmaan on Side Flow karhonsiirtäjä. Se on
saatavana niittomurskainten ohella Master 220 kelapöyhimeen.
Siirtomatolla voidaan yhdistää 2 tai 3 karhoa. Karhojen yhdistäminen
sujuu puhtaasti, koska
|
Elhon Side Flow karhonsiirtäjä. |
heinä siirtyy karhoon ilmassa. Kelapöyhin toimii
perinteiseen tapaan, kun siirtomatto nostetaan ylös.
Myös Kronen ja Junkkarin niittomurskaimiin on tarjolla
sivusiirtolaite. Sivusiirtolaite soveltuu järeiden noukinvaunujen ja
tarkkuussilppureiden pariksi. Sen etuna on puhdas karhotus. Ison karhon
haittana on hidastunut kuivuminen.
|
Noukinvaunuväen säilöntä-aineelle esiteltiin Fellow-säiliö. Se on
muovia ja kiinnitetään noukinvaunun taakse peräylityksen alle.
Säiliön tilavuus on 675 litraa. Se sopii useisiin noukinvaunumalleihin
helposti.
JF ES 3600 ProTec tarkkuussilppurivaunu perustuu FCT 1050
tarkkuussilppuriin. Terämäärä on kyllä 32, sillä silppukelaan on
lisätty 2 teräriviä. Normaalisäädöillä saadaan 30 millimetrin
silpunpituus. Kuormatilaan mahtuu 36 DIN -kuutiota. 700/45-22,5 renkailla |
Fellow-säiliö noukintavaunuun.
JF ES 3600 ProTec tarkkuussilppurivaunu. |
varustettu teliakselisto on ohjautuva. Työsaavutukset ovat haarukassa 0,5
- 0,8 hehtaaria/kuorma, 1 - 1,5 hehtaaria tunnissa.
|
Kverneland BIO on ainoa pyöröpaalain, joka osaa kääriä paalinsa jo
paalikammiossa. Käärintä on lisäksi erittäin nopea. Siitä huolimatta
rakenne on selkeä ja yksinkertainen. Kiinteäkammioisen rullapaalaimen
noukin on 21 senttiä leveä ja vastateriä on 14.
|
Kverneland Bio pyöröpaalain. |
Käärintälaite nostaa
painoa vain 300 kiloa.
Uusia paalinkäärimiä löytyy Kvernelandilta ja Agroniciltä. Agronic
1020 -sarjan käärimissä tietoa välittää CAN-väylä. Se tarkoittaa
vähäistä johtomäärää ja varmempaa toimintaa. Lisäksi toimintoja
voidaan ainakin teoriassa ohjelmoida uudelleen.
Etunostolaitteet taitavat olla tulossa. Jokainen
niittomurskainvalmistaja tarjoaa niihin malleja. Kronen Easy Cut kattaa
työleveydet 2,8 ja 3,2 metriä. Mielenkiintoinen on uusin yhdistelmä,
jossa työleveydeksi saadaan huikeat 8,2 metriä.
Hinattavien Krone niittomurskaimien suurin työleveys on 6,2 metriä.
Terien kehänopeudet ovat edelleen kasvaneet. Teräpalkin ripustusta on
uusittu. Palkin sivuttaisväännöt on saatu eliminoitua.
Murskevilja vihdoinkin hanskassa
Maatalouskesko on paininut pitkään murskeviljaruokinnan
automatisoinnin kanssa. Nyt näyttää putken päästä valo pilkottavan.
Harvestoren ketjupurkain on niin raju rassi, että jäinenkin vilja, jopa
murskevilja purkautuu varmasti.
Ongelmana on ollut erityisesti märkä murskevilja. Sen erityispiirre
on erittäin herkkä holvaantuminen, jopa pintoihin taikinoituminen.
Näin se nyt menee:
Tuorevilja murskataan Murska-valssimyllyllä ja nostetaan Mepu
-läppäelevaattorilla ilmatiiviiseen Harvestore-tornisiiloon. Siilo
puretaan Harvestore-ketjupurkaimella ja murskevilja siirretään
Murska-suorasiirtokuljettimella 2,5 kuutiometrin Murska-syöttimeen.
Kosteusprosentti voi olla yli 45 prosenttia.
Murska-syötin annostelee murskeviljan Mullerup M600HMG
-ruokintarobottiin, joka on suunniteltu varta vasten märän viljan
annosteluun. Annostelu perustuu punnitukseen.
Toimivuus taataan erikoisrakenteisella säiliöllä. Sen seinämät
ovat pystysuorat, kulmat on pyöristetty. Pohjalla edestakaisin liikkuva
purkuruuvi tyhjentää leveäpohjaisen säiliön täysin. Perinteistä
kartiopohjaa ei tarvita.
Sikatilalla vilja annostellaan Weda-liemiruokkijaan.
Mullerup-ruokintarobotti ja Weda-liemiruokkija jakavat märkäviljan
tietokoneelle ohjelmoitujen jakoaikojen mukaan.
Lantaisia tuulahduksia
|
Kotimainen kiekkomultain on valmistunut. Agronic-multain asennetaan
letkulevittimen jakolaitteen työpariksi. Työleveys on kahdeksan metriä,
kiekkoja neljäkymmentä. Multaussyvyydeksi suositellaan kolmesta viiteen
senttiä.
Multain on tarkoitettu nurmen sänkeen sijoittamiseen. Myös
kevätviljan oraille homman ajattelisi luonnistavan. Ravinteiden
hyväksikäytön uskoisi olevan selkeästi paremman kuin
letkulevityksessä.
Imupainevaunujen käyttöön vaikuttaa
|
Agronic-multain, alla lähikuva.
|
yhteiseurooppalainen
painelaitedirektiivi kesäkuun alusta 2002. Vanhojen määräysten
mukaisia paineastioita ei enää voi toimittaa.
Direktiivi vaikuttaa siten, että valmistus on dokumentoitava entistä
tarkemmin. Vaunujen raaka-aineista täytyy hankkia tarkat
ainestodistukset. Hitsausmenetelmiä on täytynyt muuttaa ja hitsauksen
valvonta on lisääntynyt. Varoventtiilien täytyy olla CE-merkittyjä.
Valmistuskustannukset nousevat. |
Kesäkuulta lähtien Laakson Metallin tehtaalta toimitetut
Lame-imupainevaunut ovat CE- merkittyjä painelaitedirektiivin mukaisesti.
Yhteistyö on voimaa
K-Maataloudet ja NHK-Keskus ovat aloittaneet robottinavettoja koskevan
yhteistyön. Kuvio on suunnilleen sama, mitä DeLaval ja Agrimarketit ovat
toteuttaneet.
Kuluneen vuoden aikana on toteutettu kohteita, joihin NHK-keskus on
toimittanut Lely Astronaut lypsyjärjestelmän ja K-Maatalous
navettarakenteita, kalusteita, ruokintalaitteita ja muita tarvikkeita.
Yhteistyön tavoitteena on rakennusprojektien onnistuminen ja navetoissa
parhaan mahdollisen toimivuuden saavuttaminen.
Molemmat markkinoivat omat tuotteensa. Yhteishuoltoa kehitetään
tapauskohtaisesti niin, että se tehostaa ja parantaa asiakkaan
kokonaisvaltaista palvelua. Yhteistyö ei synnytä rahaliikennettä
K-Maatalouksien ja NHK-keskuksen välille.
Tukevan pohjan yhteistyölle luo Lelyn ylivoimainen kokemus
robottilypsystä. Sen markkinaosuus maailmalla on 80 prosenttia. Lelyn
toimintamalli on osoittautunut toimivaksi myös Suomessa. Maassa on vuoden
loppuun mennessä 20 toimivaa Lely Astronaut -lypsyjärjestelmää.
Navettayhteistyöstä huolimatta K-Maatalous ja NHK-Keskus ovat
kilpailijoita heinäkonemarkkinoilla.
Teksti:
Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@netikka.fi
| Sivun alkuun | Sisältö
| Palaute | Uutiset
| www.pellervo.fi | |