Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Käytäntöön neuvo ei aina yllä

Viljelyssä kaikki riippuu kaikesta, toteavat maaseutukeskusten kasvinviljelystä vastaavat, jotka pohtivat, miksi heidän omalla alueellaan keskisato ei kasva. Syitä löytyy useita EU:n tukipolitiikasta ajanpuutteeseen ja ummessa oleviin salaojien laskuaukkoihin.

"Menossa on kova rakennemuutos, ja se on sekä henkistä että aineellista sorttia. Osa tiloista luopuu tuotannosta ja vuokraa tai myy pellot, osa jatkaa, mutta ei pysty investoimaan tuotantoon, ja osa taas investoi ja kasvattaa tilakokoa työvoimaan nähden äärirajoille asti. Yhteistä on, että kaikkia kalvaa suunnaton epävarmuus tulevaisuudesta", Jouko Uola Etelä-Pohjanmaalta sanoo.

Samaa toteaa Jaakko Heinola Etelä-Karjalasta. "Tukien hehtaarisidonnaisuus ja yleinen epävarma ja ehkä pessimistinenkin tilanne ei innosta tehokkuuteen."

Kun tarjolla on liian vähän pysyviä perusteita tulevaisuuden suunnitteluun, päätöksistä puuttuu pitkäjänteisyys. "Vakuuttelut viljan viljelyn kannattavuudesta eivät viljelijöistä tunnu riittävän aidoilta, kun viljan hinta ei kannusta sadon maksimointiin eikä anna mahdollisuutta investointeihin", Uola pohti.

Jatkavilla, tuotantoon investoivilla tiloilla koko on jo rajoittava asia, esimerkiksi kasvinsuojelutoimia ei ehdi hoitaa ajallaan. Tilat eivät pysty ottamaan viimeistä irti, vaan tyytyvät vähempään.

Osalla karjatiloista viljaa viljellään "nurmien uusimiseen". Oman sadon maksimointi ei ole riittävän kannustavaa, koska viljaa voi ostaa halvalla.

"EU:n tukipolitiikkaa on johtanut siihen, että suositaan laajaperäistä viljelyä. Tuen takia raivataan uutta peltoa, mutta pellon kasvukuntoon ei kiinnitetä huomiota", Sirkku Koskela Keski-Pohjanmaalta sanoo.

Kasvitauteja, hivenpuutteita…

"Viljelijät kyselevät vuosittain, että ovatko lajikkeet nykyään niin aikaisia, että tuleentuvat kesken kesän. Oikeasti kyse on lehtilaikkutaudeista, jotka torjumattomina aiheuttavat pakkotuleentumisen", Matti Partanen Kainuusta toteaa.

Yksi syy tautien lisääntymiseen on riittämätön viljelykierto. Se aiheuttaa myös maan fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien heikkenemistä, joka puolestaan jatkaa negatiivista oravanpyörää.

Aulis Ansalehto Hämeestä pitää peltojen hiventilannetta huolestuttavana. "Viljavuustutkimuksessa on menty yli siitä, missä aita on matalin. Näytteitä otetaan vain sen verran, mitä tuet vaativat. Samasta syystä hiventilanne on päässyt pois hallinnasta. Mangaanin puutetta näkee jo hyvin yleisesti ohrallakin."

Peltojen vesitalous on monin paikoin retuperällä. Ansalehto toteaa painokkaasti, että salaojien laskuaukoista suurin osa Suomessa on tukossa ja/tai hukassa.

"Yleinen laajaperäistyminen ei ainakaan nosta satotasoa. Pieniä puutteita lohkon sisällä ei välttämättä edes havaitse, ei ehdi havaita saati merkitä muistiin tai korjata."

"Esimerkiksi viime kesänä pellon kunto ratkaisi kasvun", Ritva Tolppa Pirkanmaalta sanoo. Rankkojen sadekuurojen yllättäessä ojituksen pitää toimia. Pirkanmaalla hiesumaiden tiivistyminen heikentää sato-odotuksia monilla pelloilla jo keväästä lähtien.

Heikkolaatuinen siemen on yksi syy keskisatojen taantumiseen. Tolppa toteaa, että uudessakin, sadan hehtaarin kylvöön tarkoitetussa koneessa siemensäiliö täytetään lajittelemattomalla, suoraan siilosta lasketulla tavaralla.

Myös kasvinsuojelun hallinnassa Tolppa näkee kehittämisen varaa. Kasvinsuojelu vaatii osaamista, rahaa, kärsivällisyyttä ja myös kemian taitoja. Yöllä ruiskuttaminen, mikä sinänsä on toivottavaa, lisää vahinkoriskiä, kun työtä tehdään väsyneenä.

Osa saa hyvän sadon, osa ei

"Lajikkeet ovat hyviä, kasvinsuojelu kehittynyt, kalkitus ja lannoitus tarkentunut. Osa viljelijöistä osaa näitä käyttää hyväkseen, ja saa entistä suurempia ja parempilaatuisia satoja. Mutta sitten on iso joukko niitä, jotka tinkivät kaikesta mahdollisesta, kun ei kannata satsata", Tapani Puurunen Pohjois-Savosta sanoo.

Hän nostaa esille myös viljan laatuongelmat. Ne kulkevat käsi kädessä sadon pienenemisen kanssa.

Viljelijäporukan jakaantuminen kahtia on yksi syy satoeroihin. Osa saa selvästi alle keskiarvon jääviä satoja, osa huomattavasti paremmin.

"Päätoimisilla viljanviljelijöillä sato liikkuu 5500 - 6000 kilon tasolla, ja esimerkiksi Kyrönmaalla tehdään kaikki voitava sadon maksimoimiseksi", Jouko Uola sanoo.

Maaseutukeskusten lohkotietopankki on yksi paikka, josta etsiä ratkaisun avaimia hyvään satoon. Ritva Tolppa teki tiedonhaun tietopankissa olevilta Pirkanmaan alueen kauralohkoilta. Hyvän sadon saaneita yhdisti moni asia.

"Lohkojen kunto vaikuttaa kylvöjen aloittamiseen. Kun pellot kuivuvat ajoissa, kylvöille pääsee aiemmin ja sadonmuodostukseen jää enemmän aikaa. Lohkotietopankki myös osoittaa, että parhailla tiloilla siemenen kuntoon ja laatuun kiinnitetään enemmän huomiota. Näillä tiloilla panostetaan myös kasvinsuojeluun."

Teksti: Saara Salonen
S-posti: saara.salonen@agrimedia.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |