Etelä-Brasilia siirtyi nopeasti lähes yksinomaan suorakylvöön
GMO-lajikkeiden viljely jo arkipäivää

Etelä-Brasilian kumpuilevilla aukeilla kynnettyjä tai muokattuja peltoja ei näy missään, vaikka kevätkylvöt ovat joulukuussa vielä kesken. Näky on häkellyttävä, näkemäänsä ei tahdo uskoa todeksi. Vasta siirryttäessä kohti pohjoista Keski-Brasiliaan silmä tavoittaa myös muokattuja peltoja.

Brasilian pelloista yli puolet, noin 25 miljoonaa hehtaaria on vuoden 2003 tilaston mukaan siirtynyt 20 vuodessa suorakylvöön. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vauhti on ollut huimaa, noin kaksi miljoona hehtaaria vuodessa. Nyt suorakylvöala lähestynee jo 30 miljoonaa hehtaaria. Vertailun vuoksi, Suomessa on peltoa kaikkiaan noin kaksi miljoonaa hehtaaria.

Brasiliassa on peltoa vajaa 50 miljoonaa hehtaaria, vajaa kuusi prosenttia maan pinta-alasta. Lisäksi helposti viljelyyn saatavaa pinta-alaa on lähes saman verran. Jos tämä alue tulee viljelykäyttöön, Brasilian peltoala kasvaa noin 90 miljoonaa hehtaariin. Pellon raivaaminen on nykyisin kuitenkin luvanvaraista, ei vapaata kuten aiemmin. Peltojen lisäksi maassa on luonnonlaidunta noin 220 miljoonaa hehtaaria, pihvikarjan kasvatuksessa silläkin on merkitystä.

Suomessa suorakylvöön yhdistyy usein heikko sato ja runsas rikkakasvusto. Brasiliassa näin ei ole. Kevätkylvöjen jäljiltä eri kasvuvaiheessa olevat oraat ovat puhtaita, rikattomia ja taudittomia.

Glyfosaattia kahdesti
GMO-kasvustoon
Yksi syy kasvustojen puhtauteen selviää soijapellolla. Soijalla voidaan käyttää glyfosaattia oraille, koska siemen on GMO-soijaa, josta syntyvä kasvusto kestää glyfosaattia. Kun rikat ruiskutetaan soijan oraista kaksi kertaa, pelto on puhdas ja pysyy sellaisena kasvukauden loppuun.

Viljoilla rikkatorjunta tapahtuu perinteiseen tapaan, tosin glyfosaattiruiskutuksella tuhotaan kaikki rikat ennen kylvöä. Eipä näkynyt rikkoja viljakasvustoissakaan. Ehkä brasialaiset yksinkertaisesti ovat taitavia viljelijöitä, taitavampia kuin suomalaiset. Tosin ei siitä ole Suomessakaan kuin reilu kymmenen vuotta kun erityisesti Etelä-Suomen pellot ja kasvustot olivat täysin eri kunnossa kuin nykyisin.
Brasiliassa suorakylvö toi mukanaan siemen peittauksen. Aiemmin siementä ei peitattu, mutta suorakylvö opetti nopeasti, että peitattava on. Ja nyt siemen peitataan.

Kaikkialla Brasiliassakaan ei voi käyttää GMO-siementä. Säännöt ovat erilaiset eri osavaltioissa. Suomalaisille ei jäänyt epäselväksi, mitä mieltä GMO-kieltoalueilla viljelevät viljelijät ovat. GMO-lajikkeiden viljely haluttaisiin vapaaksi mahdollisimman nopeasti.

Suorakylvö alkoi
eroosion torjunnasta
Suorakylvön yleistyminen Brasiliassa ei ole sattumaa. Ironista kyllä sen kehittäminen alkoi ongelmasta, josta ei uskottu päästävän eroon. Muokatuilla pelloilla eroosio oli Brasiliassa paha ongelma. Pellot ovat monin paikoin jyrkästi kaltevia ja sateet rankkoja. Ratkaisua lähdettiin etsimään suorakylvöstä.

Suorakylvö oli ratkaisu eroosioon. Pian suorakylväjille ja suorakylvön tutkijoille alkoi kuitenkin selvitä, että menetelmän ehkä vieläkin suurempi merkitys on työn säästössä. Kyntö ja muokkaus saattavat jäädä kokonaan historiaan. Kun kyse on maasta, joka kilpailee maailmanmarkkinoilla raskaassa sarjassa ja pyrkii raivokkaasti saamaan tuotteilleen lisää markkinoita, tällaisella muutoksella on valtaisa merkitys.

Luonnollisesti työn säästö kiinnosti eniten suuria tiloja, joilla on peltoa tuhansia tai kymmeniä tuhansia hehtaareita. Sadan euron säästö hehtaaria kohti vuodessa merkitsee tuhannen hehtaarin tilalla sadantuhannen euron tulosparannusta. Ja tämä mahdollisuus brasilialaistiloja todella kiinnostaa.

Voiko suorakylvö
kasvattaa satoja?
Nyt Etelä-Brasilian suorakylvöalueilla uskotaan, että suorakylvö tuottaa suurempia satoja kuin perinteinen kylvö. Todisteena tästä esitetään satojen nousu suorakylvöpelloilla.

Satojen nousu koko maassa on kuitenkin sen verran pientä, että suorakylvön piikkiin ei paljon jää, jos kasvinjalostus on ollut tehokasta. Kun huomioidaan GMO ja sen tarjoamat edut, suorakylvön ei voi sanoa kasvattaneen satoja.

Jos tarkasteluun otetaan kolmen osuuskunnan omistaman suorakylvön tutkimukseen keskittyneen Fundacao ABC -tutkimuslaitoksen osakasviljelijöiden satojen nousu, suorakylvö saa ison sulan hattuunsa. Näiden viljelijöiden sadot lähestyvät ranskalaisviljelijöiden satoja, ja tällaisia satoja tulee kaksi vuodessa. Täällä tutkijat ja viljelijät panevat tulosparannukset puhtaasti suorakylvön piikkiin.

Oli miten oli, sadot eivät ole pienentyneet suorakylvön takia. Sen verran hajanaisista tiedoista uskaltaa päätellä. Ja sehän riittää vallan hyvin, riittäisi Suomessakin.

Se Brasiliassa tuli selväksi, että suorakylvöstä ei pidä palata takaisin, vaikka sato pieneneekin alussa. Eikä maata pidä enää muokata, jotta sen rakenne säilyisi ehjänä. Tutkijat käyttivät epäilyttävää termiä "maata ei pidä häiritä". Se viittaa kovasti alkukantaiseen käsitykseen maan tutkimuksesta. Joka tapauksessa suorakylvö on Brasiliassa selvästi on tai off. Välimuotoa ei harrasteta.