Puu raaka-aineeksi eikä polttoon

Suomen metsäteollisuudelle on tärkeää, että Suomen hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon linjaukset turvaavat metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa. Päästökauppa ei saa ohjata metsäteollisuuden raaka-ainetta polttoon. Päällekkäisiä energiapolitiikan ohjauskeinoja tulee yksinkertaistaa ja sähköverosta on luovuttava kokonaan. Päästökaupan seuraavassa jakosuunnitelmassa on otettava huomioon kansainvälisen kilpailun haasteet. Näin todetaan Metsäteollisuus ry:n taholta.

Ilmastopolitiikan maailmanlaajuisiin ongelmiin on todella löydettävä maailmanlaajuiset ja ennen kaikkea järkevät ratkaisut. Suomalaisen metsäteollisuuden menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää, että alan kannattavuutta ja tuottavuutta voidaan parantaa.

Päästökauppa nostaa energian hintaa ja vaikeuttaa metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoa. Päästöoikeuksien korkea hinta lisää energiasektorin kykyä maksaa puusta. Se taas saattaa vääristää puumarkkinoita ja ohjata raaka-aineeksi kelpaavaa puuta polttoon. Polttamiseen verratuna raaka-aineeksi kelpaavan puun jalostaminen kierrätettäviksi tuotteiksi työllistää ja kasvattaa kansantuotetta moninkertaisesti.

Pitkäjänteisellä energiapolitiikalla vaikutetaan energianhankinnan tasapainoon ja rakenteeseen, ja siten myös kansantalouteen ja teollisuuden kilpailukykyyn. Teollisuuden energiaverotus ja päästökauppa ovat päällekkäisiä rasitteita. Metsäteollisuus ry vaatiikin, että metsäteollisuuden käyttämän sähkön verotuksesta tulee luopua, kuten Ruotsissakin on tehty.

Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi tehtailla tehokkaasti tuotetun ja käytetyn sähkön vapauttaminen verorasitteista. Kannustamalla tehtaita yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotantoon biosähkön tuotanto lisääntyisi Suomessa, kasvihuonepäästöt vähenisivät, energiatehokkuus parantuisi, investoinnit alalle lisääntyisivät sekä riippuvuus tuonti- ja ostosähköstä vähenisi.

Metsäteollisuuden päästöt syntyvät prosesseista ovat eikä niitä käytännössä voida vähentää tuotantoa pienentämättä. Metsäteollisuus on panostanut vahvasti bioenergiaan, energiatehokkuuteen ja energiansäästöön ja se tuottaakin maamme bioenergiasta jo yli kahdeksankymentä prosenttia. Näillä toimenpiteillä toimialan päästöt on pidetty Suomen tavoitetasolla, vaikka esimerkiksi paperin tuotanto on kasvanut ylineljäkymmentä prosenttia vuodesta 1990.

Ilmastonmuutos on kuitenkin maailmanlaajuinen ongelma. Päästökaupan vääristämässä tilanteessa energiatehokkaat toimijat joutuvat ostamaan päästöoikeuksia kilpailijoiltaan, jotka eivät ole tehneet vastaavia investointeja päästöjen vähentämiseksi. Suomalaisen metsäteollisuuden toiminta- ja investointiedellytykset tulee turvata, kun jaetaan päästöoikeuksia vuosille 2008-2012.

Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen osuus on hieman yli kymmenen prosenttia maailman päästöistä. Tulevaisuuden ilmastopoliittisten sopimusten lähtökohtana tulisi olla merkittävästi laajempi osallistuminen päästöjen vähentämiseen. Tulevaisuuden ilmastosopimuksen tulisi päästökiintiöiden ja rajoitusten sijaan palkita tehokkaasta ja vähäpäästöisestä toiminnasta. Maailmanlaajuinen energiatehokkaan teknologian edistäminen olisi oikea vaihtoehto Kioton pöytäkirjan mallisille maakohtaisille päästökiintiöille, jotka ovat aiheuttaneet lukuisia ennakoimattomia ongelmia eurooppalaiselle teollisuudelle.