Metsätalouden verotus yhtenäistyi vuodenvaihteessa, kaikkia metsästä saatuja nettotuloja verotetaan nyt pääomatuloina. Vuoden alusta lähtien kirjanpitovelvollisuus koskee myös kaikkia metsänomistajia. Muistiinpanoihin merkitään kaikki metsätalouden tulot ja menot. Vastuu muun muassa vähennysoikeuksien hyödyntämisestä on metsänomistajalla, kukaan muu ei niitä enää huolehdi hänen puolestaan.

Verotettava metsätalouden pääomatulo määräytyy siten, että metsätalouden tuloista vähennetään kaikki metsätalouteen kuuluvat menot. Metsätalouden pääomatuloksi luetaan tämän vuoden alusta lähtien myös muusta kuin runkopuusta saatu metsätalouden tulo. Muutos on merkittävä muun muassa joulukuusen kasvattajille.Verotettavia ovat myös metsätalouteen saadut tuet ja avustukset, joita ei ole säädetty verovapaiksi.

Yhtenäistynyt metsäverotus antaa selviä etuja aktiiviselle metsänomistajalle. Metsänomistajalla on nyt hyvä aika arvioida tulevien hoitotöiden taloudellisia tuloksia. Tutkimuksin on todettu, että kannattavimmilla metsänparannus- ja hoitotöillä saa sijoitetulle pääomalle hyvän tuoton. Vuoden alusta lähtien mukaan tulee myös verotuksellisia etuja, joita pinta-alaverotetuilla ei aikaisemmin ollut.

Pääomatulojen verotuksessa veroprosentti on 28 prosenttia tuloista, joista kulut on vähennetty. Todellinen puunmyyntituloista perittävä vero saattaa jäädä reilusti alhaisemmaksi, kun metsissä tehdään hoitotöitä. Jos metsätalouden menoiksi arvioidaan noin 10 prosenttia hakkuutuloista, todellinen veroprosentti jää 25:n tienoille.

Pinta-alaverotuksessa olleiden metsänomistajien metsätalouteen kuuluva omaisuus siirretään uuteen verojärjestelmään käyvin arvoin. Koneiden, kaluston ja metsätalouteen kuuluvien rakennusten osalta omaisuusosien ilmoittaminen on metsänomistajan asia, vähennyskelpoisten metsäteiden ja -ojitusten verotusarvot otetaan mukaan uuteen verojärjestelmään viranomaisten tietojen perusteella.

Metsäverotukseen kuuluva metsävähennys kannustaa aktiivisia metsänomistajia tekemään tilakauppoja ja myymään puuta. Viime vuoden loppuun saakka pinta-alaverotuksessa mukana olleilla metsänomistajilla metsävähennys on ollut uinuvana ja se saadaan käyttää vuodenvaihteen jälkeen saatujen puukauppatulojen verotuksen yhteydessä.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 2/2006

  • Kasvinviljely
  • Kasvitautien torjunta tuo tulosta
  • Vertailevaa käyttötutkimusta neuvonnan tarpeisiin
  • Paljonko on paljon kasvitautia?
  • Etelä-Brasilia siirtyi nopeasti lähes yksinomaan suorakylvöön
  • Basegion tila kasvattaa ja myy GMO-siementä
  • Suorakylvö vähentää lannoitustarvetta
  • 50 hehtaarista 6000 hehtaariin
  • Väärennettyjä kasvinsuojeluaineita liikkuu Euroopassa
  • 100+
  • Biovakalla vuosi takana
  • Rehutehdas pyörien päällä
  • Maatilojen tietojärjestelmät ymmärtävät heikosti toisiaan 39
  • 100+ Terveys
  • Kotimainen kirveskeksintö hakkaa perinteiset kirveet 42
  • Metsä ja puu
  • Vapon Ilomantsin pellettitehdas ja voimalaitos vihittiin käyttöön
  • Puumarkkinoiden piinaviikot käsillä
  • Metsänhoitoon lisää vaihtoehtoja
  • Metsän harvennuksista ei kannata tinkiä
  • Nuoria metsiä hoidettu ahkerasti
  • Metsätalouden veroilmoitus uuteen aikaan
  • Vapaaehtoiselle suojelulle kannustimia: Metsätähti ja kasaamisbonus
  • Jatkuva kasvatus kallista vilpistelyä
  • Talousmetsien luontoarvoja turvataan vapaaehtoisesti
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Sikojen tarttuvat taudit
  • Kotieläintalous
  • Lehmän käytös paras arviointi
  • KHO:n päätös:Lehmien määrä ratkaisee navetan hajut
  • Biokaasusta tukea tilan maidontuotannolle
  • Luomu-Pellervo
  • Sivut 75-78
  • Talous ja hallinto
  • Suomen maatalous vuonna 2013
  • Maatalouden turvallisuushanke valmistui
  • Koneet ja rakentaminen
  • Agromek 2006
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla


  • Kannen kuvat: Paavo Tuovinen

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 2.3.2006
    ja Kodin Pellervo 16.2.2006.