Suomi on Euroopan metsäisin maa. Puu on kansallisvarallisuutemme ja sellaisena sitä myös hoidetaan. Suomalaiset voivat olla metsistään ylpeitä.

Suomen metsistä noin 90 prosenttia on monikäyttöisiä. Niissä puuntuotanto, virkistys, marjastus ja monet muut käyttömuodot elävät rinta rinnan. Jokamiehenoikeudet ja laaja metsien yksityisomistus turvaavat metsien monipuolisen käytön. Metsien kestävällä ja monipuolisella käytöllä varmistetaan teollisuuden tarvitsema uusiutuva raaka-aine, aluetalouksien elinvoimaisuus sekä metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen.

Metsät peittävät yli kolmanneksen Euroopan maapinta-alasta. Eurooppa poikkeaa muista mantereista metsävarojen kasvun osalta: vaikka lähes kaikki metsät ovat talouskäytössä, kasvavat metsävarat jatkuvasti.

Yksityiset metsänomistajat omistavat yli puolet Suomen metsistä. Joka viides suomalaisperhe omistaa metsää. Suuri yksityismetsänomistajien määrä turvaa jo sinällään metsien monipuolista käyttöä kunkin metsänomistaja käyttäessä metsiään omien, yksilöllisten tavoitteidensa mukaisesti.

Valtio omistaa metsistä reilun neljänneksen. Valtion metsien käyttöä suunnitellaan kansalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa yhdessä. Metsäteollisuus omistaa yhdeksän prosenttia metsämaasta.

Metsien monikäytössä huomioidaan niin taloudellinen, ekologinen kuin sosiaalinenkin kestävyys. Hakkuut kohdistuvat vuosittain vain kahteen prosenttiin talousmetsistä, ja Suomen metsät ovat jo 1970-luvulta kasvaneet jatkuvasti enemmän kuin niitä käytetään. Suomen tiukka metsälaki ohjaa metsien käyttöä ja esimerkiksi velvoittaa metsien uudistamiseen.

Suomessa metsillä on suuri merkitys niin kansalaisille kuin koko kansantaloudelle. Metsäteollisuuden osuus maan teollisuustuotannosta on noin viidennes ja vientituloista neljännes. Metsien käyttö luo hyvinvointia myös maaseudulle sekä auttaa ylläpitämään syrjäisten seutujen infrastruktuuria.

Jokamiehen oikeuksien turvin kaikilla Suomen ja Euroopan Unionin kansalaisilla on oikeus kulkea Suomen metsissä sekä poimia sieltä marjoja ja sieniä riippumatta siitä kuka metsät omistaa. Suomalaisille metsät ovat tärkeä rentoutumis- ja virkistäytymispaikka.

Kolme neljästä suomalaisesta harrastaa metsäisiä harrastuksia ja kaksi kolmesta ulkoilee luonnossa viikoittain. Metsästys on Suomessa yleinen harrastus; maassa on 300 000 metsästäjää. Puolet suomalaisista asuu noin kilometrin päässä marja- ja sienimailta. Metsien tärkeä asema suomalaisessa yhteiskunnassa näkyy vahvasti myös kulttuurissa, esimerkiksi kuvataiteessa ja musiikissa.

Metsien suojelu on Suomessa esimerkillistä. Suomessa on Euroopan tiukin metsien suojelun käsitys ja käytäntö. Metsäalastamme 7,6 prosenttia on tiukasti suojeltua, mikä vastaa esimerkiksi yli puolta Belgian pinta-alasta.

Luonnon monimuotoisuuden suojelussa talousmetsien luonnonhoito on avainasemassa. Lainsäädäntö eli luonnonsuojelu- ja metsälaki turvaavat talousmetsien luontoarvoja. Myös metsänomistajien vapaaehtoisella talousmetsien luontoarvojen säilyttämisellä on tärkeä rooli monimuotoisuuden suojelussa. Metsänomistajat muun muassa säästävät vapaaehtoisesti arvokkaita luontokohteita ja jättävät säästöpuustoa hakkuualueille.

Pellervo-Seuran valtuuskunnan uusi varapuheenjohtaja on Tiina Linnainmaa. Anteeksi viime numerossa tekemäni nimikömmähdys..




Uusin lehti

SISÄLTÖ 2/2007

  • Metsä ja energia
  • Ilmastomuutokseen syytä varautua metsätaloudessa
  • Uusi palaturvetekniikka minimoi ympäristöhaitat
  • Kotieläintalous
  • Aikainen sikala rehun nappaa
  • Navetta paalujen varassa
  • Emaloitujen tornisiilojen plussia ja miinuksia
  • Lietesäiliön kate kestää
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite
  • Miten pelastaa eläimiä tulipalossa
  • 100+
  • Keskeiset maatalouspoliittiset ratkaisut odottavat ratkaisua
  • Ponsse kasvaa yhä nopeammin
  • Auta Bosnian jälleenrakentamisessa
  • Tutkitun tiedon pitää edetä toteutukseen
  • Kasvinviljely
  • Myllyvehnän valkuainen hallintaan
  • Fosfori edistää kasvua maalla ja vesistöissä
  • Luomu-Pellervo
  • Nyt liikkeelle kaikki liikenevä luomuvilja
  • Tehdaspäällikkö viljelee luomua
  • Talous ja markkinointi
  • Agrimarket vahvistuu rehu- ja viljakauppiaana
  • Valtra kasvaa ja kehittyy Agcon kyydissä
  • Luopuminen on verosuunnittelun paikka
  • Toistuvat
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Verkossa Nummi
  • Huomioita
  • Vaaran paikka
  • Antinpoika
  • 100+ Terveys
  • Nollarajalla
  •  
  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.3.2007 ja Kodin Pellervo 1.2.2007.