Tuomas Levomäki traktorin ohjaamossa kasvinsuojeluruiskun ohjauspaneelista saa datan siirrettyä mobiililaitteeseen.

Loimaalainen Tuomas Levomäki on yksi niistä tietokoneita tehokkaasti käyttävistä viljelijöistä, joita maatalouden atk-ohjelmien yhteensopimattomuus piinaa.
Tuomas ja Satu Levomäki tulivat toisiksi ja saivat kunniamaininnan nimenomaan tietotekniikan hyödyntämisestä Vuoden Maaseutuyrittäjän valtakunnallisessa valinnassa.

Hyödyntäminen tyssää usein kuitenkin yhteensopivuusongelmiin. Kiusallista se on myös maatalousalan opiskelijoille. Levomäet näet ovat viljelijäpari, joka yrittäjänä vastaa Loimaan ammatti-instituutin ulkoistamasta opetusmaatilasta ja Tuomas opettaa opiskelijoita.

Levomäet ovat nykyaikaistaneet tilan konekantaa ja esimerkiksi käyttävät peltoviljelyssä paikkatietojärjestelmiä. Nykyistä parempi atk-sovellusten yhteensopivuus auttaisi sekä heitä että opiskelijoita keskittymään yrityksen johtamisasioihin.

Isäntää turhauttaa, että työpisteissä vihkoon kirjoitettuja tai tulostettuja tietoja saa sitten iltapuhteilla naputella tietokoneelle. Olisiko siihen olemassa toimivaa tekniikkaa?

Pieniä mobiililaitteita

Tuomas Levomäen toiveissa on, että tilalla olisi muutama mobiililaite, joilla voisi olla yhteydessä sikalan, traktorin, ruiskun tai muun työkoneen tietokoneeseen, ja se olisi yhteydessä myös verkkoon ja sillä pääsisi kaikkiin sovelluksiin.
Minkälainen laite sitten olisi? Mahdollisesti jonkinlainen kommunikaattorin ja taskutietokoneen, PDA:n yhdistelmä tai muu vastaava taskuun mahtuva laite.

Toiveen taustalla on mahdollisuus kokonaissuunnitteluun. Koska erilaista dataa syntyy koko ajan eläimistä, rehuista, tuotteista, peltoviljelystä, ne olisi järkevää liittää kokonaisuudeksi, joka tukisi seurantaa ja suunnittelua.

”Tehokkaamman ja paikkatietoon sidotun seurannan ansiosta esimerkiksi lannoitekustannuksissa säästäisin 3 000 – 4 000 euroa vuodessa”, Levomäki arvioi. Yhtä lailla säästöjä tulisi ruiskutuksissa.

Tilan viljelyssä on 230 hehtaaria peltoa ja tuotantokasveina ruista, hernettä, vehnää, mallasohraa, kuminaa, rypsiä ja rapsia sekä camelinaa. Kotieläiminä 50 emakkoa ja uusia emakkopaikkoja on 85. Tavoitteena on lisätä emakkopaikkoja ja rakentaa lihasikala. Suunnitelmissa on myös käynnistää biodieselin tuotanto. Tuon laajuinen yritystoiminta hyötyisi atk-laitteiden yhteensopivuudesta.

Sikalassa Levomäki arvioi työmäärän vähenevän, jos dataa pystyttäisiin hyödyntämään kunnolla. Ehkä jokin tehokkuusongelma ratkeaisi: miksi esimerkiksi pahnueen sikojen lihaprosentti on kovin erilainen? Oleellista hyvä tietokoneseuranta olisi tautiriskien hallinnassa.

Rajapinnat yhtyvät

Monia maa- ja metsätalouden sovelluksia kehittämässä ollut jyväskyläläinen Jarmo Oittinen katsoo, että yhteensopivuus etenee nimenomaan alalla toimivien eri tahojen kesken. Oittisen mielestä on perusteltua, että päätelaitteista riippumattomaan verkkoon pääsee kaikkialta. Käyttäjällä vain pitää olla laite, jolla hän pääsee verkkoon.

”Verkkoon liittyvä tietoturva on tietenkin ratkaistava luotettavasti”, Oittinen korostaa. Hän epäilee, että jokin yleinen yhteensopivuuden ratkaiseva standardi voitaisiin kirjoittaa.
”Kukin toimii omilla sovelluksillaan. On vain keskenään sovittava, miten ohjelmien rajapinnat ratkaistaan verkossa”, hän määrittelee.

Esimerkiksi maatiloille syntyviä sisäisiä, toimintojen synkronoinnin varmistavia verkkoja Oittinen ei pidä todennäköisenä. Niitä voi tietysti rakentaa.

Bitcomp Oy:n toimitusjohtajana Oittinen konsultoi monissa ratkaisuissa esimerkiksi ProAgrian kanssa. Yksi Oittisen tarkoittamista malleista on viljelysuunnitteluohjelmisto FarmitNetWisu, joka toteutettiin Kemira GrowHown kanssa. Sekin on jo uudistumassa entistä automaattisemmaksi.

Myös hallinnon Vipu-palvelussa ollaan avaamassa verkkorajapintoja. Ensimmäisenä tulee nautarekisterin rajapinta ja pian voi saada sovellusten käyttöön myös peltolohkojen vektoriaineistoja suoraan verkkopalvelurajapinnan kautta.

Viljelijöiden usein esittämiin toiveisiin kuuluu pankkipalveluiden ja esimerkiksi kirjanpidon yhteensopivuus. Oittinen kertoo, että myös taloushallinnon käyttöön on suunnitteilla yhteensopivia ratkaisuja. Bitcomp sovittelee rajapintoja lisäksi mm. viljaa ostavan teollisuuden kanssa. Näiden rajapintojen kautta ostajan tuote-eristä tekemät analyysitulokset siirtyvät suunnittelujärjestelmään ilman käyttäjän käsin tallentamista, kuten jo nyt maa-analyysien tiedot siirtyvät esimerkiksi FarmitNetWisuun. Suunnittelun avuksi ovat tulossa yhteiskäyttöön ProAgrian tietopankit. Edelleen tullaan saamaan erilaisia rekistereitä yhteiseen päivitykseen ja sinne tulee ainakin torjunta-ainetietoja.