Metsätalouden tulos veropuntariin
Teksti: Antti Äijö
Metsänomistajat saivat viime vuonna arviolta 2 miljardia euroa puunmyyntituloja. Hyvä puukauppavuosi tuo jättipotin myös verottajalle. Veroilmoituksen tekijän kannattaa nyt olla tarkkana, että kaikki vähennykset tulevat hyödynnettyä.
Myyntituloverotuksessa mahdollisuudet verosuunnitteluun ovat vähäiset, sillä maksettava vero perustuu todellisiin metsätalouden tuloihin ja menoihin. Verosuunnittelua varten käytettävissä on oikeastaan vain kaksi keinoa: metsävähennys ja menovaraus. Metsätiloja vastikkeellisesti hankkineiden verovelvollisten käytettävissä on metsävähennys. Menovarauksen voivat tehdä kaikki metsänomistajat, joilla on verotettavaa metsätalouden pääomatuloa.
Veroilmoituksen täyttö on juuri nyt ajankohtaista. Työtä helpottaa, jos viime vuoden aikana on tallettanut järjestelmällisesti kaikki kuitit metsätalouden menoista. Menot on syytä ilmoittaa, vaikka tuloja ei metsätaloudesta olisi kertynytkään. Verojärjestelmä on rakennettu niin, että metsätalouden kulut koituvat joka tapauksessa verovelvollisen eduksi.
Puun myyntituloverotus palkitsee aktiivisesti metsiään hoitavan, sillä metsätaloudesta aiheutuvat menot ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Toisaalta verotus vaatii metsänomistajalta aktiivisuutta: tulot ja menot on kirjattava, jotta saataisiin selville veron maksun perusteena oleva metsätalouden tulos.
Verottaja ottaa metsätalouden tuloista oman 28 prosentin osuutensa, kun metsätaloudesta kertyy pääomatuloa verovuonna. Ennakonpidätys puukauppaa tehtäessä on 19 prosenttia, joten viime vuonna puuta myyneiden metsänomistajien on hyvä varautua loppuvuodesta lisäverojen maksuun.
Metsävähennys
on merkittävä etu
Pääomatulojen verotukseen kuuluva metsävähennys on tärkein metsätalouden harjoittajien maksamaa veroa huojentava tekijä. Metsävähennys tarkoittaa sitä, että lisää metsää hankittaessa puolet metsätilan kauppahinnasta kuuluu tulevina vuosina puun myyntituloista vähennettävissä oleviin menoihin määrätyin rajoituksin. Metsävähennys koskee vuoden 1993 alusta lähtien tehtyjä kauppoja, joten kaikki tämän ajankohdan jälkeen omistuksessa tapahtuneet muutokset on hyvä tarkistaa.
Metsävähennys koskee myös osaa metsäomaisuuden siirroista, joissa saanto on vastikkeeton. Esimerkiksi perintömetsän luovuttajan käyttämättä jääneet metsävähennykset koituvat perinnön saajan eduksi. Vähennysten saamiseksi metsänomistajan tulee kuitenkin itse huolehtia niiden kirjaamisesta metsätalouden veroilmoitukseen. Metsävähennyksen tekeminen edellyttää vuodelta 2007 vähintään 3 750 euron pääomatuloa metsästä, joten siitä pääsee osalliseksi varsin pienilläkin puukaupoilla. Vähennyksen käytölle ei ole määritetty takarajaa, mutta se kannattaa yleensä tehdä heti, kun siihen on mahdollisuus.
Menovaraus
tuloutetaan myöhemmin
Menovaraus on metsänomistajalle annettu keino varautua siihen, että metsätalouden tulot ja menot ajoittuvat eri vuosille. Varauksen avulla voidaan osa verovuonna saadusta metsätalouden pääomatulosta siirtää tuloutettavaksi seuraavina vuosina. Varaus voi olla enintään 15 prosenttia verovuonna saadusta metsätalouden pääomatulosta. Varaus on tuloutettava Etelä-Suomessa neljän sekä Oulun ja Lapin lääneissä kuuden verovuoden kuluessa.
Metsätuhon perusteella saadusta vakuutus- tai vahingonkorvauksesta voi tehdä tuhovarauksen, joka voi olla enintään tuhoutuneen metsän uudistamismenojen suuruinen.
Arvonlisäverotus
säästää menoja
Arvonlisäverotukseen liittyminen on edullista kaikille metsänomistajille, vaikka vuosittaiset puun myynnit jäisivät vähäisiksi. Alv-velvollisena metsänomistaja saa maksamiensa metsätalouteen kuuluvien tuotteiden ja palveluiden arvonlisäveron palautuksena takaisin. Arvonlisäveroilmoitus on yksinkertainen paperi, joka tehdään yhtä aikaa metsäveroilmoituksen kanssa metsätalouden tulojen ja menojen pohjalta.
Käytännössä metsänomistaja voi laskea tuotteiden ja palveluiden hinnasta itselleen arvonlisäveron suuruisen alennuksen. Alv-prosentti on metsätaloudessa 22.
Kuitit talteen
Metsätalouden kuluista ei tavallisesti kerry kovin suuria kuittipinoja, mutta jonkin verran kuluja tulee maksettavaksi joka vuosi. Lähes kaikki metsänomistajat maksavat metsänhoitomaksun, joka kuuluu vähennettäviin menoihin. Vähennyksiä saa myös metsätilalle tehdyistä matkoista. Näistä on paras pitää ajopäiväkirjaa, josta selviää matkan ajan ja kilometrien lisäksi käynnin tarkoitus.
Muita menoeriä ovat esimerkiksi metsävakuutusmaksut, kulut metsäkursseille osallistumisesta, metsäalan lehtien tilausmenot ja kaikki metsätalouden hankinnat. Pienet hankinnat voi vähentää kertaeränä, isommat koneet ja laitteet menojäännöksestä tehtävin poistoin. Verovelvollisen pitää vain muistaa laittaa kaikki kuitit vuoden mittaan talteen , ilman kuitteja verovähennykset jäävät saamatta.
Metsässä itse töitä tekevälle omistajalle kuluja kertyy enemmän. Vähennettäviä metsätalouden menoja ovat muun muassa metsätyövälineiden hankinta- ja korjauskulut, pientarvikkeet, bensat ja turvavaatetus. Metsänhoitotöitä tekevä voi vähentää myös kännykän verotuksessa turvavälineenä.
Metsän uudistamiskulut ovat iso menoerä, jos tilalla on tehty päätehakkuu. Vähennettäviä menoja voi kertyä myös metsän ojituksista tai teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta.
Vilkas puukauppa ilahduttaa verottajaa Metsätaloudesta valtion kassaan tuleva verokertymä on kasvanut huomattavasti sen jälkeen, kun kaikki metsätilat siirtyivät puun myyntitulojen verotukseen. Viime vuoden kaupoista kertyy verotuloja yli 400 miljoonaa euroa. Pari vuotta aikaisemmin verokertymä oli Metsäntutkimuslaitoksessa tehdyn laskelman mukaan vain puolet tästä. Tulevien vuosien verokertymä riippuu oleellisesti puukaupan sujumisesta ja puun hinnoista. Viime vuosi oli puukaupoissa kaikkien aikojen tuloksekkain, mutta verokertymä tulee pysymään 400 miljoonan tasolla, mikäli kantorahatulot ovat tavanomaisella reilun 1,5 miljardin euron tasolla. Arvio on tehty sillä oletuksella, että metsätalouden menot jäävät noin 10 prosenttiin saaduista puun myyntituloista. Aktiivisen metsätalouden kannustamiseen on kaavailtu verotuksellisia keinoja tuleville vuosille. Jo tänä vuonna on luvattu metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin uusi verolinjaus. Toteutunutta verokertymää ajatellen helpotuksiin olisi nyt hyvä tilaisuus. – AÄ |
SISÄLTÖ 2/2008
- Meidän maatila: Aution siskoksilla todellinen verkostohanke
Kasvinsuojelu: Iso annos oikeaan aikaan taltuttaa hukkakauran
Kasvintuotanto: Kesanto viljelyyn kunnostuksen kautta Viime vuoden viljasato itää heikosti
Koneet ja tekniikka: Keinot ja vippaskonstit
Biokaasu: Koehanke ennakoi ison bioöljylaitoksen rakentamista
Rakentaminen: Maailman ensimmäinen pyöreä robottinavetta
Tutkimus: Peltoenergia politisoi ruuan tuotannon
Metsä: Kotimaista puuta tuontia korvaamaan
Puun tarve suurempi kuin koskaan
Kasvu jatkuu – metsäraha etsii tuottoa
Yhteismetsässä olisi savottaa useammallekin
Metsätalouden tulos veropuntariin
Vapaaehtoinen suojelu etenee
Vilkas puukauppa ilahduttaa verottajaa
Gps-paikannus: Käyttökynnys korkealla
Luomutuotanto: Koskimäen tilalla on kolme tukijalkaa
Ruotsi: Omatoimiset meijerimiehet
Työterveys: Viljelijän palveluihin laatua ja vaihtoehtoja
Maatiaiset: Käypä hinta kyytöstä
Terve Eläin: 16-sivuinen liite Eläinten hyvinvointiin yli sata miljoonaa euroa
Toistuvat:
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Huomioita
Väinö Vältti
Terveisiä
Vaaran paikka
Nollarajalla
Kannen kuvat Kimmo Haimi, Leena Pakarinen ja Topi Pakarinen
Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.3. ja Kodin Pellervo 21.2.2008.