Virus leviää ennätystahtia

..............

Myyräkuume on yleisinfektio, joka saattaa sivuoireina aiheuttaa vaihtelevia, vakavia oireita, kuten aivokalvontulehdusta, maksatulehdusta, sydänlihastulehdusta tai keuhko-ongelmia. Munuaisoireet ja munuaisten toiminnan pahatkin häiriöt ovat melko yleisiä. Viitisen prosenttia sairastuneista tarvitsee dialyysihoitoa, kun munuaisten toiminta lamaantuu.
”Viime vuonna myyräkuumeeseen kuoli kaksi suomalaista. Toinen oli iäkäs nainen, toinen nuori, terve mies”, sanoo metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitoksesta. Varsinkin pahaa verenpainetautia sairastavien ja sydänongelmista kärsivien on syytä varoa myyräkuumetta.
Myyräkuumetta esiintyy koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Metsämyyrien kannan vaihtelut ja myyräkuumeen esiintyminen eivät ole samanaikaisia kaikkialla Suomessa. Suomen eteläpuoliskolla myyrien kannan vaihtelut ja myyräkuume-epidemiat ovat toistuneet kolmen vuoden välein. Tautitilasto noudattaa myyräkannan vaihteluita.
”Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus lisääntyy metsämyyrissä ja metsämyyrät levittävät virusta virtsassaan ja ulosteissaan. Myyräkannasta peräti 70 prosenttia saattaa pahimmillaan kantaa virusta, mutta vaihtelut voivat olla suuria, ja alhaisenkin kannan aikaan löytyy aina pari viruksenkantajamyyrää, joista virus leviää kaikkialle myyräkannan noustessa nopeasti”, Henttonen sanoo.
Virus leviää pölyn mukana paikoissa, joissa metsämyyrät liikkuvat, virtsaavat ja ulostavat. Virus tarttuu ihmiseen yleensä hengitystien kautta pölyn mukana paikoista, joissa on tuoreita myyrien ulosteita.

Varovaisesti
liiterissä

”Metsämyyrät etsivät säiden viiletessä syksyllä suojaa ulkorakennuksista ja tulevat mm. puuliiteriin. Halkoja ei kannata hakata liiterissä, vaan taivasalla. Ja jos liiteri tai mökin alusta pitää siivota, on parasta odottaa seuraavaa alkukesää, jolloin myyriä on vähemmän ja vanhat myyrät erittävät virusta paljon vähemmän”, Henttonen opastaa.
”Jos mökillä on hiirenpapanoita, ei niitä ainakaan pölynimurilla kannata ruveta siivoamaan, mieluummin kostealla rätillä”, neuvoo Henttonen. Olennaista on pölyttämisen välttäminen.
”Eikä mökin alle yleensä kannata pinota mitään rakennusjätettä taikka polttopuita metsämyyrien suojaksi, vaikka ne sieltä ehkä olisikin helppo ottaa.”
”Virus säilyy huoneenlämmössä tartuntakykyisenä pari viikkoa, ulkona kylmässä varmasti paljon pitempään. Siksi metsämyyrät kannattaisi pyydystää pois ulkorakennuksista ja asumuksista jatkuvasti syksyn mittaan.”
Hyvistä, tehokkaista hengityssuojista voi olla apua, ja käsihygienia on hyödyllistä myös myyräkuumeen torjunnassa. Jos lataa polttopuut takkaan tai uuniin, ei saman tien ”samoilla käsillä” kannata ruveta aukomaan eväitä, sytyttää savuketta taikka työntää edes pastillia suuhunsa. Ihan ensimmäiseksi kannattaa pestä kädet.
Myyräkuume alkaa yleensä äkkiä ja rajusti korkealla kuumeella, johon liittyy usein päänsärkyä, selkäsärkyä, pahoinvointia, vatsakipuja ja keskushermosto-oireita sekä näköhäiriöitä. Munuaisoireet alkavat usein parin päivän kuumeen jälkeen ja ilmenevät selkäkipuna ja mahdollisesti virtsan määrän vähenemisenä. Joskus virtsaneritys loppuu täysin. Viimeistään siinä vaiheessa kannattaa kiirehtiä lääkäriin, nykyään myyräkuume saadaan selville nopeasti yhdestä verinäytteestä.