Herne-viljaseoksen viljeleminen

 Viljely onnistuu parhaiten hietamailla ja hietasavilla, aina kolmannelle viljelyvyöhykkeelle asti.
 Oikein suunnitellussa herne-viljasiemenseoksessa on enintaan 15 prosenttia viljaa siemenmäärän kokonaispainosta. Kylvö tulee tehdä mahdollisimman aikaisin.
 Herneen ja viljan seosviljely vähentää herneen lakoontumisriskiä merkittävästi. Parhaat tukikasvit herneelle ovat aikaiset kaura- ja vehnälajikkeet.
 Herne-viljaseoksen selkeitä etuja ovat säästöt typpilannoituksessa. Starttityppeäkään ei seoskasvustolle kannata antaa.
 Kalium- ja fosforilannoitustarve on samanlainen kuin rehuviljoilla ja herneellä. Viljavuudeltaan hyvissä pelloissa lannoitusta ei tarvita lainkaan.
 Herne-viljaseoksen viljelyssä torjutaan rikkakasvit vain erityisen ongelmallisissa tapauksissa.
 Herne-viljaseoksen esikasviarvo on hyvä. Seosviljelyn jälkeen lohkolle kannattaa kylvää muuta kuin tukikasvina käytettyä viljalajia. Kotielaintiloilla se voi olla myös suojavilja heinänurmelle. Silloin ja yleensäkin herneen jälkeen seuraavan kasvin typpilannoitusta voidaan vähentää 25.30 kiloa hehtaarilta.
 Seosviljelyksen sadon korjuu on huomattavasti helpompaa kuin herneen puhdasviljelyn.
 Rahallista hyötyä herneen ja viljan seosviljelystä saadaan silloin, kun soijavalkuainen on kallista tai typpilannoitteen hinta on korkea. Vaihtoehtoja punnittaessa on otettava huomioon, etta siemensato on seosviljelystä haarukassa 5.15 prosenttia pienempi kuin puhtaan korsiviljan sadon.