Metsän hallintaa ja hoitoa myös netissä
Teksti: Markku Nummi
Puukaupassa odotetaan selvästi toiminnallisempaa vuotta kuin mitä 2009 oli. Metsäalan tahot ovat virittäneet sähköisiä verkkopalvelujaan vastaamaan sekä aktivoituvaan puukauppaan että metsänomistajien toiveisiin.
Metsäliiton jäsenpalvelupäällikkö Ville Sileäkangas saattoi viikolla kolme vahvistaa, että metsäverosovellus on otettu käyttöön yrityksen Metsäverkko-palvelussa internetissä. Tähän asti Metsäverkossa oli yksinkertainen ratkaisu metsäverokirjanpitoon, se mahdollisti lähinnä metsätalouteen liittyvien tositteiden syöttämisen. Metsänomistajilta tulikin viestiä verotusosion kehittämiseksi.
Metsäverkkoa uudistetaan jälleen keväällä, mutta tässä vaiheessa annetaan metsänomistajien rauhassa perehtyä vasta käyttöön tulleeseen verokirjanpitosovellukseen, jonka avulla voi selvitä järkevästi kevään metsäveroilmoituksen teostakin.
Uutta sovellusta esitellään Metsäliiton metsänomistajajäsenilleen järjestämissä veroilloissa.
”Veroillat ovat erittäin suosittuja. Pääkaupunkiseudullakin niihin tulijoita olisi enemmän kuin tiloihin mahtuu”, Sileäkangas kertoo. Sovellus itsessään on neuvova ja opastava siten, että aina tietojen syötön yhteydessä on linkki, josta saa esille lisätietoja sen rivin aiheesta.
Sileäkangas puhuu verokirjanpitosovelluksen veroilmoituksen tekoa helpottavista ominaisuuksista:
”Kun tekee metsäverokirjanpidon Metsäverkossa, tiedot sieltä ovat siirrettävissä automaattisesti metsätalouden verolomakkeelle 2C. Jäsentiedot, puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvät tiedot ja maksutapahtumat niistä ovat jo valmiina palvelussa. Veroilmoituksen tekemisen voi aloittaa naputtelemalla tiedot tositteista sovellukseen. Ne myös säilyvät kirjanpidossa ja niitä voi hyödyntää seuraavina vuosina. Samoin voi seurata esimerkiksi omistajapohjaisessa metsävähennyksessä jäljellä olevaa osuutta”, hän luettelee.
Sovelluksella pystyy tekemään jo vuoden 2009 veroilmoituksen. Kun metsäveroilmoitustiedot on täytetty, lomakkeen voi tulostaa allekirjoitettavaksi. Tiedot verokirjanpidosta siirtyvät alv-lomakkeelle samalla tavalla kuin 2C-lomakkeelle.
Jäsen päättää, mitä
palvelua käyttää
Metsäverkon saa käyttöönsä, jos on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen. Se edellyttää myös, että metsäsuunnitelma ei ole viittä vuotta vanhempi. Jäsenille verkkopalvelu on maksuton.
Jos ei ole ottanut käyttöön Metsäverkkoa, siihen voi tutustua metsaliitto.fi-sivuilla esittelyversiossa. Demo ei kuitenkaan ole yhtä täydellinen kuin varsinainen käyttäjäsovellus. Sivuilla on myös valtakirja, jolla voi valtuuttaa Metsäliiton avaamaan palvelun, jolloin palveluun syötetään uusin metsäsuunnitelma.
Metsäliiton verkkopalvelun Metsäverkon käyttöön ottaneiden omistajajäsenten määrä kaksinkertaistui vuonna 2009. Sileäkangas katsoo, että palvelun kehittyminen on vaikuttanut siihen, toisaalta sähköisten palvelujen suosio yleensäkin on lisääntynyt ja Sileäkangas kiittää pankkeja, jotka hänestä ovat tehneet hyvää työtä muidenkin nettipalveluiden suosion hyväksi.
Metsäliitto ei ole tehnyt muutoksia muuhun yhteydenpitoon metsänomistajien kanssa, vaikka sähköinen palvelu kehittyy.
”Tämä sähköinen palvelu tukee muuta yhteydenpitoa ja tarjoaa siihen vaihtoehdon. Riippuu omistajajäsenen tahtotilasta, miten hän palveluja käyttää”, jäsenpalvelupäällikkö sanoo.
Kiinnostusta
metsäomaisuuteen
Metsäliitolla on noin 127 000 omistajajäsentä. Sileäkangas pitää yrityksen osuuskuntamuotoa vahvuutena ja sanoo, että kaikkia omistajajäseniä pyritään kiinnostumaan metsiensä hoidosta ja havaitsemaan, millainen omaisuus heillä niissä on.
Metsäverkossa voi tutkia, mitä hoitotoimenpiteitä tai hakkuita metsäkuvioille on metsäsuunnitelmassa ehdotettu. Niistä voi verkon kautta tehdä hakkuu- ja hoitotoimenpide-ehdotuksia omalle yhteyshenkilölleen ja pyytää toimenpiteistä tarjouksen.
Mikäli metsänomistaja tutkii metsäsuunnitelmaansa, verkkopalvelu lisännee myös suunnitelmallisuutta.
”Metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa ja vaatii aktiivisuuden lisäksi myös suunnitelmallisuutta. Metsässä tehtävien toimenpiteiden toteuttamiseen on hyvä varautua etukäteen”, Sileäkangas huomauttaa.
KOKO SISÄLTÖ 2 /2010
- Lihatalo: Atria takoo kuumaa rautaa Venäjällä
Navettarakentaminen: Työpaikka yhdelle
Lihantuotanto: Pihvitilalla tuhat asiakasta
Munantuotanto: Kanaloita uusittu ennakoitua nopeammin
Verotus: Arvostamisohje iskee sukupolvenvaihdoksiin
Halvat maitokiintiöt syövät nettovarallisuutta
Maatalouskoneet: Väderstad kylvää ja muokkaa Sudanissa ja Suomessa
Kevätvehnät: Ympäristösäännöt estävät myllyvehnän viljelyn
Viljelyarvot vertailussa
Laatuvarmuus löytyy Quarnasta
Jalostajan testeissä Wellamon ja Marblen sakoluku kestää
Miksi sakolukututkimukset herättävät närää
Ympäristötuen typpiraja pilaa vehnän rehuvehniksi
Rehuvehnän viljely kannatti myllyvehnää paremmin
Hyvän vehnäjauhon salaisuus
Zebrassa harmiton geenivirhe?
Tuontilannoitteet päihittävät kotimaiset
Kasvitauti: Kehälaikku iski kauroihin
Kierrätys: Kanisterit uuteen käyttöön
Maidontuotanto: Työ maistuu, hinta harmittaa
Biisonit: Preerian valtias asettui Loimaan savikoille
Metsätalous: Metsätilan omistus vaihtuu harvoin
Kannattavuus heittelee rajusti
Teollisuuden puun käyttö lisääntyy selvästi
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Sikojen sirkovirustautia kannattaa vastustaa
Toistuvat:
Uutiset
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Nollarajalla
- Kannen kuvat Antti Saraja, Tapani Lepistö ja Jari Peltonen.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.3 ja Kodin Pellervo 18.2.2010.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.