Mitä kylvät, sitä korjaat
Kustannuspaineissaan viljelijä pyrkii karsimaan menojaan, jotta viivan alle jäisi edes jotain. Reaktio on normaali, mutta se pitäisi pystyä tekemään taiten. Jos karsintaa tekee väärässä paikassa tai liian kovalla kädellä, voi aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa kokonaisuudelle.
Hyvästä siemenestä on vuosikaudet puhuttu tämän lehden palstoilla samoinkuin monilla muillakin areenoilla ja korostettu sertifioidun siemenen merkitystä. Sen käyttö ei kuitenkaan ole läheskään kattavaa. Suuri osa viljelijöistä katsoo asialliseksi säästää siemenkustannuksissa.
Tilasiemen Oy:n tilaaman tutkimuksen mukaan vain kolmannes suomalaisista viljelijöistä käyttää sertifioitua siementä koko kylvöalallaan.
Koko kylvöalalle sertifioitua siementä käyttäviä maatiloja oli tarkalleen 33 prosenttia 619 vastanneesta maatilasta. 45 prosenttia käyttää siementä osalle alaa ja 21 prosenttia ei ollenkaan.
Tuotantosuunnan mukaisessa tarkastelussa kävi ilmi, että suosituinta sertifioitu siemen on maitotiloilla (46 prosenttia) sekä nautatiloilla (50 prosenttia). Sikatiloilla prosenttiluku oli vain 21.
Tarkastelusta selvisi merkittäviä alueellisia eroja. Sertifioidun siemenen käyttö koko alalle on vähäisintä A-tukialueella, ja se kasvaa liikuttaessa B-tukialueelle. C-alueilla osuus on edelleen suurempi. Ilmiön selittää osin keskimääräinen tilakoko, joka on suurin A-alueella.
Toinen siemeneen liittyvä satsaus on peittaus. Sitä ei saisi laiminlyödä missään tapauksessa. Sertifioitu siemen onkin lähes aina peitattua. Siemenen hyvä ulkonäkö saattaa houkutella jättämään peittaamisen sikseen, mutta valitettavasti mahdolliset taudinaiheuttajat eivät kaikki näy paljaalla silmällä.
Kaikkia tauteja ei voi torjua kasvustoruiskutuksilla. Viirutauti ja lentonoki ovat torjuttavissa vain peittauksella.
Kaura on Suomessa tärkeä vilja ja saattaa tulevaisuudessa olla monin verroin tärkeämpi. Kauran sisältämä aine, nimeltään beta-glukaani, korvaa lihateollisuudessa ulkomailta tuotavia veden sitomiseen käytettäviä aineita.
Samainen beta-glukaani myös aiheuttaa ihmiselle kylläisyyden tunteen ja vakauttaa veren sokeritasoa. Näillä ominaisuuksilla on tulevaisuudessa valtava merkitys liikalihavuuden ja diabeteksen hoidossa. Kaiken lisäksi kauran on todettu alentavan kolesterolia.
Kaura on hyväksytty myös keliakian hoidossa. Tämä tauti on oletettua yleisempi. Ihmisillä on epämääräisiä mahavaivoja. Kyseessä saattaa olla laktoosi-intoleranssi, mutta sen toteaminen ja hoito ei välttämättä ratkaise ongelmaa.
Kun kaikki kauran sisältämät mahdollisuudet tuotteistetaan ja niille saadaan avattua markkinat, saattaa jopa osoittautua, että Suomessa tuotettu kauramäärä ei riitä uuden teollisuuden tarpeisiin. Jos näin kävisi, apua olisi varmasti saatavissa EU:n uusista jäsenmaista, esimerkiksi Puolasta.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että kaurasta olisi tulossa uusi kultasuoni Suomen maataloudelle ja kauraa jalostavalle teollisuudelle. Ehkä jonain päivänä on niin, että kun viljelijä kylvää kauraa, hän korjaa lääkeaineeseen verrattavaa tuotetta.
Martti Seppänen
| Sivun alkuun | Sisältö 3/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |