Prestige on isojyväinen mallasohra
Prestige on Monsanton jalosta kaksitahoinen ohralajike, joka Englannissa tuli markkinoille vuonna 1993. Englannin lisäksi sitä viljellään paljon muun muassa Saksassa, Ranskassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
"Keski-Euroopassa Prestige on mallastamoilla erittäin haluttua raaka-ainetta", tuotepäällikkö Juha Sillanpää Kemira GrowHow'sta sanoo.
Myös Suomeen Prestigeä on tuotu. "Jatkossa suomalaiset mallastamot voivat käyttää kotimaassa viljeltyä raaka-ainetta. Niin Viking Malt kuin Raisiokin ovat kiinnostuneita Prestigestä."
Prestigeä myy Suomessa Tilasiemen Oy. Siementä ostaessaan voi samalla tehdä sen kautta viljelysopimuksen Viking Maltin kanssa.
Prestige on ollut Suomen virallisissa lajikekokeissa kahtena vuotena. "Se on ollut Euroopan lajikelistalla pitkään, mutta Suomessa sitä ei vielä ole hyväksytty viralliseen lajikeluetteloon, koska siitä ei vielä ole tehty kotimaisia mallastuskokeita. Kun ne kokeet on tehty, asia käsitellään uudelleen kasvilajikelautakunnassa."
Euroopassa tehdyt mallastuskokeet ja laaja käyttö eri mallastamoilla ei automaattisesti tarkoita, että lajike pääsee viralliselle lajikelistalle mallasohralajikkeena, vaan Suomessa vaaditaan myös omat, kotimaiset mallastuskokeet.
Tänä keväänä myytävä Prestigen siemen tuodaan Tanskasta, koska siementä ei vielä ole tarpeeksi lisätty Suomessa. "Halusimme tulla markkinoille kuitenkin jo nyt eikä vasta ensi keväänä, koska Prestigelle on mallastamoilla niin kova kysyntä", Sillanpää sanoo.
Paras tulos, kun
panostaa viljelyyn
"Virallisissa lajikekokeissa Prestigen jyväkoko on ollut yksi kaksitahoisten ohrien suurimmista", GrowHow'n siemen- ja kasvinsuojelututkimuksista vastaava agronomi Juha Liespuu kertoo.
Suuri jyväkoko tarkoittaa suurta tärkkelyspitoisuutta. Sen takia Prestige sopii myös rehuohraksi, jos sen viljely maltaaksi jostain syystä epäonnistuisi.
"Tuhannen siemenen painolla on yhteys mallasohran lajitteluasteeseen ja siten myös mallastuslaatuun. Viljelyoloista riippumatta tuhannen siemenen paino on Prestigellä ollut suuri, siis myös oloissa, joissa mallasohralla on taipumusta tuottaa pientä siementä", Liespuu sanoo.
Prestigen satoisuus ja valkuaispitoisuus ovat virallisissa lajikekokeissa olleet samaa luokkaa kuin nyt yleisesti viljelyssä olleilla mallasohralajikkeilla. Prestigen kasvuaika on ollut kolme päivää Scarlettia myöhäisempi, ja viisi päivää Saanaa myöhäisempi.
"Parhaat tulokset Prestigellä on saatu, kun viljelyyn on panostettu kunnolla. Samasta asiasta kertovat viljelyvarmuusanalyysit. Prestige on parhaimmillaan, kun ylipäänsä tulee isoja ja hyvälaatuisia satoja, eli silloin, kun viljelyyn on satsattu", Liespuu toteaa.
"Verkkolaikku voi olla Prestigellä lievä ongelma, mutta hyvälaatuisen mallasohran viljelyssä tarpeenmukainen tautientorjunta kuuluu joka tapauksessa asiaan, joten taudinarkuus ei ole sen viljelyä rajoittava asia."
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö 3/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |