Investoinnit sikojen 
terveyteen 150 000 euroa

Katri ja Jyrki Rantsilla Varpaisjärveltä on  yli kolmesataa emakkoa.  Kuva Paavo Tuovinen

Tuloksenteko sikojen terveyttä edistäviin olosuhteisiin investoimalla on kovaa riskinottoa. Jyrki ja Katri Rantsi Varpaisjärveltä arvioivat terveysinvestointien maksaneen heidän uudessa siitoseläimiä tuottavassa emakkosikalassaan 150 000 euroa eli noin 15 prosenttia sikalan kustannuksesta.

Rantsien 300 emakon sikala valmistui viime syksynä. Investointiin upposi rahaa miljoona euroa + arvonlisävero.

Lopputuloksen onnistumista on vielä turhan aikaista arvioida, kun tulostietojakin on ehtinyt kertyä vasta ensimmäisistä porsimisista. Emakoiden kestävyys ja tuotantoikä selviävät luonnollisesti vasta ajan mittaan. Siirtyminen uusiin tiloihin näyttää kuitenkin onnistuneen. Ripulia tai maitokuumetta ei ole esiintynyt. Hännänpurentaa on ollut, mutta tilanne on erilaisilla viriketoiminnoilla hallinnassa.

Lista ratkaisuista, joilla sioille on luotu edellytyksiä elää terveenä, on pitkä. Suurimmat kustannuslisät tulevat tiineytysosaston pihatto-osasta, karsinatilojen minimit ylittävästä väljyydestä, osastojen erillisilmastoinneista, kaksi-ilmastokarsinoista ja juomaveden lämmityksestä. Mutta halpoja eivät ole pienemmätkään sioille suodut edut.

Tiineytysosastossa
häkit ja olkipihatto
Tiineytysosastossa on 90 emakkopaikkaa. Yönsä emakot viettävät vapaina, päiväksi ne suljetaan pihaton häkkeihin. Kiimojen tarkastukset, siemennykset ja tiineystutkaukset ovat helpompia, kun emakot ovat kytkettyjä.

Olkipihaton tarkoitus on antaa emakoille mahdollisuus liikkua ja kuntoutua porsimisten välillä, Katri perustelee kuivikepihattoa. "Pohdittiin myös häkkiinsulkemisvaihtoehtoa. Sitten päätettiin ottaa eläimen käyttäytymistarpeet huomioon."

Rantsit toivovat emakoiden pysyvän paremmin liikuntakyisinä ja jalkojen terveempinä, kun emakot saavat tallustella tiineysaikanaan olkipohjalla. Jos tavoite toteutuu, emakot pysyvät pitempään tuotannossa. Emakoiden iän piteneminen ja sairauksien väheneminen alkavat silloin maksaa lisäinvestointia takaisin.

Tila on mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään tiineytysosaston rakenteiden vaikutusta emakoiden tiinehtymiseen, pahnuekokoon ja terveyteen. Vertailtavina järjestelminä ovat yksilöhäkkiosasto ja olkikuivikepihatto. Tutkimustulokset kiinnostavat varmasti muitakin tuottajia.

Taloudellisen puolen lisäksi asiassa on tietysti myös eettinen puoli. Sikojen hyvinvoinnin huomioonottaminen on tärkeää kuluttajille. Rantsit vakuuttavat, että eläinten hyvinvoinnin lisääntymisestä on iloa myös tuottajalle itselleen.

Olkipohjainen kuivikepihatto kasvatti kustannuksia myös lannanpoistossa. Puhdistustyö lisääntyi ja kuivikekustannus kasvoi.

Lietteen poistoon käytetään kaikkiaan yhdeksää köysivetoista raappaa. Näin kuivikeolkien tai porsaiden virikeheinän sekoittuminen lietteeseen ei haittaa. Lietteen poisto raapoilla ei kuitenkaan ole pelkkä kustannus, ratkaisu pitää sikalan ilman selvästi raikkaampana, kun liete ei makaa lietekuiluissa. Raappojen kustannusta pienensi myös kuilujen louhintakustannuksen poisjäänti.

Porsituskarsinoissa
lämpökatokset porsaille
Porsitusosastoja on neljä, joissa porsituspaikkoja on 2 x 24 ja 2 x 27 eli yhteensä 102 paikkaa.

Osastoissa on osastokohtainen vesikeskuslämmitys ja ilmanvaihto. Karsinat ovat kolmessa rivissä, ja eri karsinoiden eläimet eivät pääse kosketuksiin toistensa kanssa. Karsinoiden välissä on puoli metriä korkea muovilankkuaita.

Porsituskarsinat ovat puoliritiläkarsinoita, joiden etuosa on betonia ja takaosa metrin leveydeltä valurautaritilää. Valurautaritilä oli kallis ratkaisu, mutta Rantsit pitävät sitä hygieenisempänä kuin betoniritilää. Muoviritilä taas olisi liukkaampi ja meluisampi.

Porsitushäkeissä on sisennetyt vaakaputket estämässä emakoiden kaatumista porsaiden päälle. Ne vähentävät porsaiden jäämistä emakoiden alle, mutta eivät estä niitä kokonaan.

Porsaille on vedottomat lämpökatokset, joissa lämpötila on kolmekymmentä astetta. Lämpöä tulee sekä lattialämmityksestä että lämpölampusta. Porsitusosastojen yleislämpötila on kahdeksantoista astetta.

"Lämpökatos on ehdottoman hyvä", Jyrki arvioi porsaiden oloja. "Paloturvallisuus on kuitenkin otettava tarkasti huomioon", hän muistuttaa omien kokemustensa perusteella. Lämpölamput ovat jo ehtineet sulattaa katoksen rakenteita. 

Vesi tarjotaan porsaille lämmitettynä 17-asteiseksi. Lämmittämisen tarkoitus on lisätä porsaiden vedenjuontia ja pienentää lämmönhukkaa, joka aiheutuu veden lämmityksestä elimistössä. Vesijohtovesi on talvella 5-6-asteista ilman lämmitystä.

Kustannuksia lisäävät myös hygieeniset rehuautomaatit.
Porsaiden imetyksessä käytetään osapahnueimetystä, Porsasboosteria ja pahnuetasausta. 

Välikasvatuksessa
kaksi-ilmastoratkaisu
Välikasvatuskarsinoissa on käytössä kaksi-ilmastoratkaisu. Karsinoiden takaosassa on katokset, joiden alla on lattialämmitys. Katoksen alla porsailla on lämmin turvapaikka. Täälläkin juomavesi lämmitetään 17-asteiseksi.

"Sekä emän alla olevilla että vieroitetuilla porsailla on lämpimät oltavat", Katri sanoo.

Tähänastinen tulos olosuhteisiin panostamisesta on ollut hyvä. Vieroitusripulit ovat tuntemattomia. Porsasripuleista tai maitokuumeesta ei ole ollut ongelmia.

"Antibioottien käyttö välikasvatuksessa on romahtanut. Työt ja kulut ovat vähentyneet ja kasvu on parantunut", Jyrki summaa tähänastista saldoa.
Sen verran stressaavia välikasvatusolosuhteet kuitenkin ovat, että hännänpurentaa alkoi esiintyä. Ongelmaan tartuttiin heti ja porsaille järjestettiin virikkeiksi heinähäkit. Häkit auttoivat ja hännänpurenta on nyt hallinnassa, ei kuitenkaan kokonaan historiaa.

Heinähäkkien lisäksi jokaiseen karsinaan lisättiin yksi vesipiste, jolla Katrin mukaan ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta. Karsinoihin lisättiin myös ruokinta-automaatit, joista porsaat saavat kuivana samaa lisärehua, mitä ne saavat kosteana kiinteistä automaateista.

"Heinähäkkejä voi suositella muillekin. Häkit on kuitenkin mitoitettava oikein, jotta porsaat eivät tyhjennä niitä hetkessä", Rantsit sanovat kokemuksensa perusteella.

Massiivinen
lämmitysjärjestelmä
Koko sikalassa on käytössä massiivinen vesikeskuslämmitysjärjestelmä joka osastossa. Porsaspesissä ja välikasvatusosastoissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Energiaa kuluu Jyrkin mukaan paljon, koska paikat halutaan pitää kuivina ja lämpiminä.

Ilmastoinnin automatiikka pyrkii vakioimaan olosuhteet vuorokautisista ja vuodenaikaisista vaihteluista huolimatta. Suomen oloissa se ei ole kovin helppoa eikä onnistu lainkaan, jos lämpöä ei ole riittävästi saatavilla.

Rantsit tietävät, että sikalan lämmityksen olisi vallan hyvin voinut tehdä halvemmalla luopumalla lattialämmityksestä ja hoitamalla pakkashuippujen aikaisen lisälämmitystarpeen irtolämmittimien avulla. Yhtä tasaiseen, kuivaan ja vedottomaan lopputulokseen tällä tavalla ei kuitenkaan päästäisi, sen verran nopeasti ja paljon olosuhteet Suomessa muuttuvat.
Ilmastoinnin säädön Rantsit jättivät suosiolla laitetoimittajan ammattimiehelle. Lopputuloksessa ei ole ollut moittimista.

Tilaa suositusten
mukaisesti
Jokainen emakkosikalan rakentaja joutuu ratkaisemaan, kuinka paljon tilaa emakoille ja porsaille rakennetaan. Neliöt ovat kalliita ja lisäneliöiden lämmitys maksaa. Houkutus mitoittaa tilat minimien mukaan on suuri. Rantsit päätyivät väljiin, suositusten mukaisiin tiloihin.

"Me on opittu, että eläimet tarvitsevat tilaa. En lähtisi urheilemaan minimineliöiden mukaan. Suosituksia noudattamalla pääsee pitkällä aikavälillä parempaan lopputulokseen", Katri sanoo.

"Neliöiden pitää olla oikeassa paikassa. Jos porsituskarsinoissa on liikaa tilaa, hygienia kärsii", Jyrki muistuttaa.

Rantsit painottavat myös rakenteiden laatua. Valurautaritilöiden lisäksi rahaa käytettiin myös betoniritilöiden reunojen tasoitukseen rälläkällä ja betonipintojen tasaisuuteen. Betoni ostettiin valmiina ja tasoituksen teki ammattilainen. Oma valvonta työn laadusta oli jatkuvaa ja tarkkaa. Betonipinnat happopestiin ennen käyttöönottoa.

"Porsituskarsinan lattiaa hinkattiin kädellä monta kertaa sen varmistamiseksi, että pinta on hyvä", Katri muistelee rakentamisaikaista laaduntarkistusta.

Rokotuksia, liimaa
ja teippauksia
Terveyden ylläpito ei luonnollisesti rajoitu rakenteisiin. Ruokinta ja hoito ratkaisevat lopputuloksen. Terveydenhoitoon kuuluvat myös rokotukset.
Rantsit antavat koli- ja parvorokotukset ohjeiden mukaisesti ja tarkasti ajallaan.

Märän viime syksyn tuloksena Rantsienkin sikalaan ilmestyi porsasrupea. Vastahyökkäys oli kova, satoja penisilliinipiikityksiä. "Ilman piikityksiä olisi menetetty kymmeniä porsaita", Katri sanoo.

Kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kaikille vastasyntyneille porsaille laitettiin liimakerros nivelien päälle suojaamaan niitä betonin syövyttävältä vaikutukselta.

Kaikille tyttöporsaille laitetaan teipit etunisien päälle. Tavoite on saada nisät säilymään hyvinä, jolloin porsaat kelpaavat aikanaan myytäväksi emakoiksi.

Hampaat hiotaan kaikilta vastasyntyneiltä. Näin estetään nisien purentaa ja suojellaan emakoita.

Pikkuporsaat saavat olkea porsimisen aikoihin. Ja olkea annetaan vähän myös emakoille.

Emakot lajitellaan ryhmiin kunnon ja koon mukaan. "Heikkoja ei pidä panna vahvojen joukkoon", Katri sanoo.

Puhtaiden jalostuseläinten osto on iso kustannus. Tämä sen vuoksi, että tilalla harjoitetaan hybridituotantoa. Arvokkaista eläimistä kannattaa pitää hyvää huolta.

Tieto murusina
maailmalla
Sikalayrittäjän päätöksenteko terveysasioiden suhteen ei ole helppoa. "Tieto on murusina maailmalla. Yrittäjä joutuu ratkaisemaan, ketä kuuntelee ja millä seulalla tietoa hakee", Katri sanoo.

Käynnit sikaloissa osoittivat, että kaikki sikalayrittäjät eivät ole tyytyväisiä ratkaisuihinsa. Kenelläkään ei kuitenkaan ole varaa muuttaa valittua ratkaisua. Sen kanssa on tultava toimeen, hyvin tai huonosti.

Rantsien rankkeeraus emakkosikalan sairauksista on selkeä: Osteokondroosi ja mahdollisesti porsaiden terveyteen liittyvät ongelmat kuten ripulit ovat pahimmat. Kun näissä on isoja ongelmia, kannattavuus on varmasti kuralla. Kääntäen, jos näissä pääsee hyviin tuloksiin, tuloksenteon perusta on kunnossa.

Yhtä lailla hoitojen kannattavuudesta on selvä käsitys: Kaikki sairaudet, joilla voidaan pelastaa pahnue, kannattaa hoitaa. Tiine emakko kannattaa hoitaa ja erityisesti, jos emakko on nuori.

"Ennaltaehkäisevät hoitotoimet kaikille ovat helpompia kuin sairaiden etsiminen ja hoitaminen", Rantsit muistuttavat.

Teksti: Paavo Tuovinen 
S-posti: 

| Sivun alkuun | Tekstit 3/05 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |