Maatilan Pellervo

Lisää rypsiä!

Rypsi on suomalaisessa kasvinviljelyssä varteenotettava vaihtoehto monessa suhteessa. Vaikka viime kesän jälkeen monella on sen viljelystä ikäviä kokemuksia, kirvestä ei kannata heittää kaivoon. Rypsissä on potentiaalia.

Rehuteollisuus käyttää kotimaista rypsiä täydennysvalkuaisena vähän, vain 15 prosenttia rouheiden kokonaismäärästä. Kasvun varaa on.

Kasvun varaa on myös öljyntuotannossa. Euroopan alueella rypsiöljyn käyttöä biodieselinä ollaan lisäämässä. Rypsi onkin niitä harvoja kasveja, joista ei ole ylituotantoa. Pikemminkin kotimaisesta raaka-aineesta on pulaa.

Kahden tonnin rypsisato on pitkään ollut virallisissa puheissa tavoitteena. Koko maan keskisato on siitä kaukana, mutta on viljelijöitä, jotka ottavat sen lähes joka vuosi. Kumpikaan tähän liitteeseen haastatelluista viljelijöistä ei osaa nimetä mitään yksittäistä asiaa hyvän sadon takeeksi. Pikemminkin sadon takuuna on hyvin mietitty kokonaisuus, joka toteutetaan huolellisesti ja tarkasti.

Rypsissä on paljon arvoja, joita on vaikea laskea rahaksi. Rypsin jälkeen viljasta saa paremman sadon kuin viljasta viljan jälkeen. Jatkuvan viljanviljelyn katkaisijana rypsi katkaisee tautikiertoja. Syysvehnän suorakylvöä moni ei enää edes uskalla tehdä muuten kuin rypsin jälkeen, niin karuja kokemuksia on saatu esimerkiksi vehnän kääpiökasvuviroosista.

Pienten massojen käsittely on monelle tärkeä peruste rypsin valintaan. Isolla ja jatkuvasti laajenevalla tilalla kuivuri- ja varastointitilat tulevat helposti pullonkauloiksi. Pieni siemenmäärä nopeuttaa myös kiireisen kevään kylvöjä.

Kannattavuudeltaan rypsi on edelleen vertailukelpoinen. B-alueella ohraa pitäisi tuottaa 5800 kiloa hehtaarilta, jotta päätyisi samaan katetuottoon kuin 1400 kilon rypsisadolla.

Myllyvehnästä samaan katteeseen riittää 3800 kilon sato. Kysyä kuitenkin sopii, voiko koko pinta-ala olla vehnää. Riski on suuri. Ja jatkuva vehnänviljely tietää sitä, että jossain vaiheessa sato putoaa varmasti.

Teksti: Saara Liespuu
S-posti: