Brysselissä hakataan, lastut tänne lentelee. Tai tässä tapauksessa maitopärskeet. Voi on jo päässyt pannasta siinä suhteessa, että se aiheuttaisi sydän- tai muita sairauksia, mutta liikaa sitä on. Varsinkin Suomessa. Maamme on nimittäin meijerituotteiden kulutuksessa Euroopan rasvattomin maa. Kevyt on pop.

Maidon kulutus on sen sijaan lisääntynyt. Tampereen meijerikin sai jatkoaikaa, jotta kuluttajien maidonjano saadaan tyydytetyksi. Taikasana on laktoositon maitojuoma. Muista kaltaisistaan poiketen se maistuu maidolta.

On hyvä, että Valio on maidontuottajien omistama ja hallitsema. Se nimittäin maksaa maidosta tuottajalle enemmän kuin suurimmassa osassa muuta Eurooppaa katsotaan mahdolliseksi. Syytä onkin, onhan maidon tuottaminen täällä kalliimpaa. Esimerkiksi Pohjois-Saksassa kustannukset ovat vain kaksi kolmasosaa siitä mitä Suomessa.

Päättäjät ovat päättäneet, että maitokiintiöjärjestelmää jatketaan EU:ssa vuoteen 2015 asti. Selvää on, että tuottajahinnat laskevat, mutta kuinka paljon? Valiossa katsotaan, että yhdeksän vuoden päästä suomalainen maitotalonpoika saa litrasta noin 30 senttiä. Muualla Euroopassa todennäköisesti vähemmän. Kukaan ei voi asiaa tietää, mutta investoinnit on tehtävä johonkin arvioon luottaen niin teollisuudessa kuin tiloillakin.

Elintarviketeollisuus on koko Euroopassa nopeasti muuttumassa alueellisesta toiminnasta Euroopan-laajuiseksi. EU:n meneillään olevan CAP-reformin seurauksena maitosektorin perinteiset markkinatuet muuttuvat alkutuotannon suoriksi tilatuiksi. Ilmeisesti on vielä niin, että tuet vaihtelevat vuosittain markkinatilanteen mukaan. Sovitussa WTO-ratkaisussa EU on lisäksi sitoutunut poistamaan vientituet kokonaan vuoteen 2013 mennessä.

Suomen Valio on vahvistanut asemiaan liittoutumalla lähialueilla toimivien meijeriyritysten kanssa, etenemällä vahvasti Venäjällä ja Baltiassa, sekä tukeutumalla vahvaan tutkimus- ja tuotekehitysosaamiseensa. Kasvun löytäminen kypsiltä markkinoilta on kuitenkin alan yhteinen haaste.

Usein unohtuu, kuinka suuri merkitys elintarviketeollisuudella on elinkeinoelämässä. Valio on Suomen suurin elintarvikeyritys ja käytännössä ainoa maitotuotteiden viejä. Elintarviketeollisuus on Suomen kolmanneksi suurin työllistäjä ja neljänneksi suurin teollisuudenala. Käytetystä raaka-aineesta 85 prosenttia on kotimaista.

Euroopassa elintarviketeollisuus on suurin teollisuudenala. Elintarviketeollisuuden menestyminen on yhteiskunnallisestikin merkittävä asia mm. työllisyyden ja alkutuotannon säilymisen kannalta. Maidontuottaja voi menestyä hyvin sellaisillakin alueilla, missä viljanviljely ei tule kysymykseen, samoin lihantuottaja.

Valion suuruus Suomessa on hämäävää. Eurooppalaisessa vertailussa se on korkeintaan keskikokoinen. Missään lintukodossa täällä ei eletä. Elintarvikkeiden, maitotuotteissa erityisesti juuston, tuonti Suomeen on kasvanut viime vuosina vahvasti. Vuonna 2005 jo kolmannes Suomessa kulutetusta juustosta oli tuontijuustoa. Myös jogurtin tuonti on kasvanut jonkin verran.

Suomalainen maidontuottaja voi kuitenkin nukkua yönsä rauhassa. Maidontuotannon tulevaisuus Suomessa on turvattu.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 3/2006

  • Kasvinviljely
  • Rypsisadosta hävinnyt viidennes
  • Rypsisadot nousuun!
  • Satokomponenteilla voi ennustaa satoa
  • Rypsi tarvitsee valoa itämiseen
  • Pieni siemenmäärä riitti hyvään satoon
  • Aikaisia rapseja tulossa Suomeen
  • Reilusti siementä
  • Petita on ensi kesän uutuusrypsi
  • Energia 100+
  • Maatilan energiastrategiat
  • Tuskan paikka
  • Hyötysuhde ratkaisee
  • polttoainekustannukset
  • Säätötuli pistää tuotantoa kuntoon
  • Biofire suunnittelee ja hankkii materiaalit
  • Naapurit kuumiksi oljella
  • Palaturvetta saa jatkossakin
  • Lämpö- ja voimalaitoksia maailmalle
  • Lisääntyvä energiapuun tarve tuo uusia vaihtoehtoja metsään
  • Kotieläintalous
  • Tuottajista voi tulla pulaa
  • Navetan täydeltä hiottuja yksityiskohtia
  • Parikkalassa pyörii ainutlaatuinen ternimaitorengas
  • Uusi navettakonsepti Amerikasta
  • 35 lehmän pitää riittää 58
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Lehmät jaloittelemaan
  • Talous ja hallinto
  • GrowHow palaa torjunta-ainemarkkinoille
  • Isoksi siemenkauppiaaksi?
  • Agrimarketeista Kantaperuna Oy:n sertifioidut siemenperunat
  • Suonenjoelle uusi opetusjuustola
  • Maaseudun pienyrityksille vauhtia tukien avulla 80
  • Metsä, puu ja luonto
  • Koivun viljely on taitolaji
  • Pyhäjärven suojelusta mallihanke
  • Koneet ja rakentaminen
  • Agromek 2006
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Kaisa Hartikainen, Jussi Knuuttila ja Saara Liespuu.

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.4.2006. ja Kodin Pellervo 16.3.2006.