Valmiina kevätkylvöihin

Luonnon laki on, että viljelijä unohtaa pahimmatkin vastoinkäymiset edelliseltä kasvukaudelta viimeistään maaliskuussa ja kämmenet alkavat hiota uusia seikkailuja odotellessa. 

Luomuviljelijälle revanssihenki näkyy heräävän jo aikaisemmin. Tammikuussa kyseltiin, mistä saa niitä ja näitä siemeniä ja millähän lajilla sitä mahtanee olla ensi syksynä kysyntää? Valkuaiskasvipäiviä on pidetty ympäri Suomea melko hyvällä yleisömenestyksellä. Tiedetään, että luomukotieläintilojen määrä on kovassa nousussa ja että ne tarvitsevat luomuvalkuaisrehua entistä enemmän. Kaiken kaikkiaan kotimainen valkuaisomavaraisuus on pelottavan pieni. Erään arvion mukaan se on vain 14 prosenttia.

Valkuaiskasvien siementilanne näyttää painottuvan tavanomaisen tavaran puolelle. Siementarkastusosaston julkaisemalla listalla tarjotaan vain kahta hernelajiketta ja härkäpapua ei ollenkaan. Härkäpavusta kannattaisi kuulostella kotimaista alkuperää olevaa lajiketta lähtömateriaaliksi, seuraavaksi ruotsalaista ja vasta sitten muunmaalaisia. 

Öljykasvina paremmin tunnetusta, mutta puristeena merkittävästä valkuaiskasvista, kevätrypsistä on yhtä lajiketta tarjolla.

Siemenestä
itävyys selville

Kaikesta siementavarasta on syytä varmistaa itävyys. Sertifioidusta siemenestähän sen näkee vakuustodistuksesta, mutta omasta ja "tilaamatta, yllättäen saapuneesta" siemenestä kannattaa tehdä itävyyskoe lajittelun jälkeen.

Suodatinpaperi-jääkaappimenetelmä on riittävän tarkka koe itävyyden selvittämiseksi, kunhan normaalista poikkeavan näköiset ja juurettomat yksilöt jätetään kylmästi pois laskennasta. Idätysnäytteestä yli jääneistä jyvistä voi määrittää vielä tuhannen siemenen painon, jolloin kylvömäärä on tarkasti tiedossa. On tästä näpräilystä sekin hyöty, että siitä saa hyvän syyn käpsehtiä tuiskukelillä sisällä! 

Lopputalven ajankulua on myös viimevuotisten lohkomuistiinpanojen tarkastelu. Sieltä nousee mieleen huomioon otettavia seikkoja viljelyn suunnittelua varten. Vastikään eräs viljelijä pyysi välittämän tietoa erityisesti speltin korjuuajasta. Sen sakoluku laskee ilmeisesti yhtä nopeasti kuin vehnän yleensä, vaikka tähkäidäntä ja ränsistyminen ovatkin hitaampia vankan jyvän suojakuoren ansiosta. Vanha sääntö on, että myllyvehnän puintiin on kiire, mutta siemenvehnän ei. 

Vaikka sadon arvon merkitys on EU aikana huvennut melko vähiin, niin silti se on tärkein kannattavuuserojen aikaan saaja. Isot sadot kannattavat aina paremmin kuin pienet. Luomupeltojen keskisatoa on mahdollista kasvattaa viljelykiertoja tarkistelemalla, lannan levityssopimuksiin sitoutumalla ja itse viljelyn toimintatapoja tarkentamalla. Menetelmien parantaminen vaatii kuitenkin aikaisempien tulosten vertailutietojen analysointia. Tässäkin pitää paikkansa toiminnanhallinnan perussääntö: mitä voit mitata, sitä voit parantaa.

Luomutuotteiden
kysyntä kasvaa

Markkinoille kuuluu kumman hyvää. Luomumarkkinoilla useita vuosia kestänyt hengenvetovaihe näyttää päättyneen ja aallonpohja on takana. Lähes kaikkien luomutuotteiden kysyntä on kasvanut viimeisten mittausten mukaan. Mistään ryntäyksestä ei voida puhua, mutta viisari on värähtänyt kuitenkin oikeaan suuntaan. 

Muualla maailmalla luomumarkkinoiden kehitys on omilla luvuillaan, joten meilläkin voi vientikysyntä nousta. Keski-Euroopan kasvuvauhti on 5 - 15 prosenttia, Amerikassa 25 ja Lähi- ja Kauko-Idässä jopa 30 prosenttia.

Suuri ja mahtava itäinen naapurimaamme nukkuu vielä, mutta hyvin pian varmaan havahtuu luomukysyntään. Pieniä heräilyn oireita on jo olemassa muutamassa itäisen Suomen projektissa ja onpa ainakin yksi moskovalainen 50 perheen ruokapiiri kysellyt Suomesta luomuruokaa. Tämän "ruokapiirin" tavoitteena ei ole kuulemma rahan säästäminen ruokamenoissa, vaan erinomaisen hyvä suomalainen luomulaatu!