Infrapunavalo paljastaa jyvien salat

Kaikki tärkeimmät viljan ostajat ovat jo vuosia analysoineet vastaanottamaansa viljaa infrapunavaloon perustuvalla laitteistolla. Mittaustulokset ovat osoittautuneet erittäin tarkoiksi. Millään aikaisemmin käytössä olleella menetelmällä ei ole päästy vastaavaan tarkkuuteen. Vuodesta 2000 alkaen analyysitulokset ovat olleet myös maanlaajuisesti vertailukelpoisia.

Tarkat ja tarvittaessa monipuoliset analyysitulokset ovat tietenkin kaikkien etu. Jalostajat saavat mahdollisimman tarkoin haluamaansa viljaa. Myös myyjä tietää mitä on myymässä ja voi pyytää laadukkaasta raaka-aineesta kohtuullista korvausta.

Analyysit tehdään Fossin valmistamalla Infratec 1241 -laitteistolla. Niitä tuo maahan Ordior Oy. Suomessa analysaattoreita on kolmekymmentä. Suomen Viljava Oy omistaa niistä 10. Loput jakautuvat Agrimarket Hankkija-Maatalous Oy:n, Altia Corporationin, Helsingin Mylly Oy:n, Kemira GrowHow Oy:n, Kymenlaakson Agrimarketin, LP-Tutkimuskeskus Oy:n, Maatalouskeskon, Raisio Oy:n, Rehuraisio Oy:n, Suomen Rehu Oy:n, , Suur-Seudun Osuuskauppa SSO sekä Eviran viljantarkastusyksikön kesken.

Tulokset ovat
vertailukelpoisia

Suomessa toimii nyt seitsemättä vuotta NIT-viljaverkko. Nimi ei paljon kerro. NIT tulee sanoista Near Infrared Transmittance. Se tarkoittaa analysointimenetelmää, jossa infrapunavaloa suunnataan näytteen läpi ja analysoidaan infrapunavalon muutos läpäisyn jälkeen. Infratec1241 analysoi viljan kokojyvinä. Kokojyvinä analysoinnissa on se etu, että jauhatuksen laatu ei vaikuta tuloksiin.

Sana viljaverkko tulee puolestaan siitä, että kaikki Suomen Infratec1241 -analysointilaitteet on kytketty modeemien ja puhelinkaapelien välityksellä verkkoon. Verkkoa hallinnoi Evira.
Eviran viljantarkastusyksikön tehtävänä on vastata siitä, että analyysitulokset ovat keskenään vertailukelpoiset ja absoluuttisestikin mahdollisimman tarkat. Laitteiden toimituksesta, koulutuksesta ja huollosta vastaa Ordior Oy.

Kaikki viljaverkon analysaattorit säädetään kerran vuodessa tietoverkon kautta tehtävällä kalibroinnilla näyttämään samaa tasoa. Siinä standardisoiduista näytteistä saatuja tuloksia verrataan Eviran laitteen tuloksiin. Käytettävät kalibroinnit ovat tällä hetkellä ohran, vehnän, kauran kosteus ja valkuainen sekä rukiin kosteus. Lisäksi ohrasta analysoidaan tärkkelys.

Infratec 1241 analysaattori voidaan varustaa hehtolitrapainon määritykseen soveltuvalla lisälaitteella. Hehtolitrapainon mittaus standardisoidaan myös viljaverkon toimesta. Tekniikan laajuudesta kertoo esimerkiksi vehnän valkuaiskalibraatio: kalibraatiossa on yli 50 000 vehnänäytettä.

Tulokset ovat tarkkoja. Kosteusmäärityksen tarkkuus on 0,1 prosenttiyksikköä puoleen tai toiseen. Valkuaisen määritys pitää kutinsa vähintään 0,3 prosenttiyksikön tarkkuudella. Hehtolitrapaino saadaan selville puolen kilon tarkkuudella.
Evira seuraa tuloksia vähintään kuukausittain. Poikkeamiin puututaan heti. Korjaukset voidaan yleensä tehdä modeemin välityksellä, jos laitteisto on muuten kunnossa. Evira myös ratkoo analyyseistä syntyneet erimielisyydet
rinnakkaisnäytteiden avulla.

Viljaverkon jäseniltä edellytetään myös omaa seurantaa. Laitteella tehdään testiajo päivittäin, ennen työpäivän alkua. Ongelmia tulee esiin hyvin harvoin. Ne ovat yleensä helposti korjattavissa. Laitteista vastaavat henkilöt ovat poikkeuksetta tyytyväisiä niiden toimintaan. Ne ovat helppoja käyttää ja tulokset saadaan nopeasti. Tulokset ovat huomattavasti luotettavampia kuin mihin perinteisillä menetelmillä oli mahdollista päästä.

Jos niin halutaan, verkko tai sen osa voi ottaa käyttöön muitakin kalibrointeja. Niitä voivat olla jauhokalibraatiot, vehnän tärkkelys ja märkägluteeni, herneen kosteus ja valkuainen, rypsin kosteus ja öljy, ruisvehnän kosteus ja valkuainen. Näitä ei toistaiseksi ole mukana NIT-viljaverkon hallinnoimissa kalibroinneissa.

NIT -viljaverkon tavoitteena on parantaa viljan analysoinnin luotettavuutta. Kalibrointien seurannan ja referenssianalyysien keskittämisellä saadaan kaikkia osapuolia, myös viljelijää hyödyttäviä synergiaetuja.

Suomen kaltaisia viljaverkkoja on maailmassa tällä hetkellä yli 30. Niistä suurin toimii Ranskassa. Sillä on 987 Infratec -laitetta. Tanskassa niitä on 320. Vanhimmat viljaverkot ovat toimineet vuodesta 1991.