Tilasiemen Oy on siemenliike, jonka viljelijät omistavat. Se perustettiin vuonna 1992. Edellisenä vuonna lainsäädännöllä yhtenäistettiin kasvinjalostusoikeudet ja yksittäisten pakkaamojen oli pakko yhdistyä. Perustajajäseniä oli tuolloin 103 pakkaamoa. Nyt niitä on 53. Liikevaihto on 6,5 miljoonaa euroa. Markkinaosuus on noussut alun seitsemästä noin 30 prosenttiin. Omistajien lisäksi on siemenen sopimustuottajia, jotka eivät pakkaa. Heidän osuutensa tuotannosta on 60 prosenttia.

Tuotantosopimuksia tehdään viljan- ja nurmikasvien siemenistä, mallasohrasta, tärkkelysohrasta ja öljykasveista.
Siementuotannon ja kaupan ohella Tilasiemen myy myös kasvinsuojeluaineita ja harjoittaa viljakauppaa.

Tilasiemen on myös Borealin osakas. Kun laitos yhtiöitettiin, meni siitä valtiolle 65 prosenttia ja yksityisille loput. Tilasiemenen osuudeksi tuli 7 prosenttia.

”Tilasiemen Oy:n lajikevalikoima on varsin kattava”, toteaa toimitusjohtaja Maria Valtonen. ”Edustuksessa on Boreal Kasvinjalostus Oy:n, Svalöv Weibull/Maatalouskeskon, Kemira GrowHow Oyj:n, S. G. Nieminen Oy:n ja Plantanova Oy:n lajikkeita. Kun nämä summataan, löytyy aina sopiva lajike eri alueille ja käyttötarkoituksiin.”

Valtonen toteaa myös, että siementuotannolle kansallinen tuki on tärkeää. ”Toivottavasti se jatkuu.” Tuki myönnetään hehtaaripohjalta ja anomus hyväksytään viljelytarkastuksen perusteella.

”Jokainen tilasiemenen piste myy kaikkia valikoimissa olevia siemeniä, vaikka sillä välttämättä ei niitä ole omassa varastossaan. Varastojärjestelmä takaa nopeat toimitukset”, sanoo Valtonen.

Sertifioitua
vasta kolmannes

Suomessa käytetään sertifioitua siementä hieman alle kolmannes. Viljanviljelyn tulevaisuus ratkaisee, mihin suuntaan käytön määrä kääntyy. Kansainvälisten viljamarkkinoiden läsnäolo tulee Suomessakin yhä konkreettisemmaksi.

Valtonen toteaa, että kun sertifioidun siemenen hinta on lähellä viljan hintaa, kannattaa satsata laadukkaaseen siemeneen ja varmistaa, että saa tuotannostaan kunnon sadon ja hinnan. Sertifioitua käyttävät viljatilallisten lisäksi yhä enemmän osa-aikaviljelijät, karjatilat ja urakoitsijat.

Sikäli kun viljan markkinahinta nousee, nousee myös sertifioidun siemenen kysyntä.

Oman siemenen käyttö on monella tilalla ikäänkuin perinne. Kun on kalusto ja säilytystilat joka tapauksessa, niitä ei lasketa kuluiksi. Peittaus on lisäkulu, mikäli se tehdään. Kaikki eivät tee. Seurauksena on heikkolaatuinen sato.

Siemenen laatuketju on tärkeä asia. Se kertoo siemenen alkuperän. Kaikki testit tekee ulkopuolinen taho, joten niiden luotettavuus on ehdoton. Sertifioitua siementä valvova viranomainen on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Siementarkastus- ja luomuvalvontayksikkö. Kasvukaudella yksikön valtuuttamat tarkastajat toteavat jokaisesta siemenkasvustosta lajikeaitouden, puhtauden, terveyden ja hukkakaurattomuuden. Yksikön laboratorioissa analysoidaan kauppaeräkohtaisesti siemenen laatu: itävyys, puhtaus, jyvän paino ja terveys.

Geenimuuntelusta Maria Valtonen toteaa, että se voisi tuoda Suomen oloissa joitain parannuksia viljojen ominaisuuksiin. ”Kun taistelu suomalaisen maatalouden kannattavuuden puolesta käy yhä kireämmäksi, ei mitään keinoa voi asiaa tarkemmin tutkimatta täysin sulkea pois.”

Uutuuksista voi
tulla pulaa


Mitä pitemmälle siemenen hankinnan lykkää, sitä suurempi riski on siitä, että uutuuslajikkeet loppuvat. Uutuuksia tänä vuonna ovat esimerkiksi monitahoisista ohrista Voitto, joka on aikainen ja satoisa tärkkelys- ja rehuohra. Kaksitahoisista ohrista voidaan mainita uutuus Justina, joka on huippusatoisa rehuohra. Se on melko myöhäinen, mutta selkeästi muita markkinoilla olevia lajikkeita satoisampi.

Kaurapuolen uutuus, Ivory, on samoin myöhäinen ja erittäin satoisa lajike. Kevätvehnien uutuus, Picolo, on erittäin lujakortinen, keskimyöhäinen ja satoisa lajike. Se ei ole herkkä kasvitaudeille. Syysviljapuolella uutuus Olivin on satoisa ja lujakortinen myllyvehnä. Sen sitkon ja valkuaisen suhde on leivonnan kannalta ihanteellinen. Nurmikasveista uutuus Uula on satoisa timotei. Se on pohjoista kasvutyyppiä eli se sopii kahden korjuun järjestelmään.




Uusin lehti

SISÄLTÖ 3/2007

  • 100+
  • 3500 parsipaikan jengi kokoontui Ilmajoelle
  • Eksyttäjien luontouskomuksia metsämystiikasta puupeltoihin
  • Maatalouden sopeutuminen vaatii vahvaa panostusta kasvinjalostukseen
  • Suomenhevonen tuotiin Karjalan kautta
  • Navettayhtiö Maitokartanossa valjastettiin neliöt hyötykäyttöön
  • Kotieläintalous
  • Robotilla eroon yksitoikkoisista rutiineista
  • Lehmillä hietaparsilla lokoisat oltavat
  • Opetuspihatto täynnä tekniikkaa
  • Hyvä suunnittelu luo vankan pohjan tuotantorakentamiselle
  • Terve eläin
  • 16-sivuinen liite
  • Tarttuvat sorkkasairaudet lisääntyvät
  • Kasvinviljely
  • Infrapunavalo paljastaa jyvien salat
  • Tilasiementä 15 vuotta
  • Kylvät vähemmän, korjaat enemmän
  • Kevätruis tarvitsee kasvunsäädettä
  • Kasvinvuorotus kasvattaa satoa
  • Luomu-Pellervo
  • Erkkalassa tuotetaan luomurypsiä
  • Talous ja markkinointi
  • Katseet markkinoille
  • Vapo lisää pellettiliiketoimintaa
  • Sampo Rosenlew tähyää kaukaisille rannoille
  • Liikennetraktoriyrittäjä on pantu mahdottoman eteen
  • Biopolttoainetuotannosta syntyy tärkkelysvaje
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • 100+ Terveys
  • Vaaran paikka
  • Verkossa Nummi
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla
  •  
  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 5.4.2007 ja Kodin Pellervo 15.3.2007.