Hyödyt ja haitat puntariin

MTK:n vilja-asiamies Max Schulman haluaa käynnistää avoimen arvokeskustelun viljojen ja öljykasvien sadonkorjuuta edeltävän glyfosaattiruiskutuksen käytön eduista ja haitoista.

Erikoista on, jos viljaa ja öljykasveja jalostava teollisuus haluaa suomalaiselta viljelijältä ehdottomasti glyfosaattivapaata raaka-ainetta, mutta esimerkiksi tuontiviljassa olevista jäämistä teollisuus ei ole huolissaan. Glyfosaattikäsiteltyä viljaa tuodaan Suomeen aika ajoin.
Schulman ehdottaa, että glyfosaattikäsittelyn hyödyt pitäisi punnita ensin euroissa. Mikäli hyöty on suuri, pitäisi käsittely Suomessa sallia kaikilla viljoilla ja myös öljykasveilla eurooppalaiseen tapaan.
Jos teollisuus kuitenkin haluaa edelleen glyfosaatista vapaata raaka-ainetta, tulisi korkeimmilla tuotantokustannuksilla viljelty sato korvata viljelijälle. Suoraan sanoen Schulman haluaa, että kotimaiselle glyfosaatista vapaasta raaka-aineesta pitäisi maksaa parempaa tuottajahintaa.

Glyfosaattiviljaa
– ei kiitos
Vilja- ja raaka-aineryhmän johtaja Tarmo Kajander kertoo Hankkija-Maatalous Oy:n kannan olevan edelleen kielteinen ennen puintia tehtäville glyfosaattiruiskutuksille.
Asiasta on Kajanderin mukaan keskusteltu lähes vuosittain yhtiössä. Tähän mennessä joka kerta kokonaisarvioiden lopputulos on ollut kielteinen sadon korjuuta edeltävälle glyfosaattiruiskutukselle. Agrimarket-ketjun ostamassa viljassa toimenpidettä ei sallita, oli kysymyksessä mikä viljan käyttötarkoitus tahansa. Ulkomailta viljaa ei yhtiö tuo ja Suomen Rehun tehtaat käyvät kotimaisella raaka-aineella. Tämä on tavoite jatkossakin.
Viljalla, joka päätyy elintarvikekäyttöön, ei käsittelyä muissakaan maissa yleensä sallita, vaan se on viljelysopimuksien ehdoissa rajattu pois. Jos Suomen kaupallisilla viljamarkkinoilla alkaisi liikkua glyfosaattikäsiteltyä viljaa, erillään pidosta tulisi ketjua rasittavia kustannuksia.
”Vaarana on myös, että käsitelty vilja olisi tämän johdosta nykyistä viljaa halvempaa. Erillään pito ja dokumentointikustannuksia tuleekin tarkastella koko elintarvike- ja rehuketjun osalta”, Kajander kiteyttää.
Interventiovilja on ainut, jossa myöhään tehdylle viljan glyfosaattiruiskutukselle ei ole käyttökieltoa, johtaja Antti Ollila Rautakesko Oy:stä sanoo. Viljan hankinnassa K-maatalous noudattaa tarkoin niitä laatuvaatimuksia, joita kotimaisessa viljakaupassa edellytetään ja viljaa jalostava teollisuus haluaa.
Sama koskee vientiin tarkoitettua viljaa. Glyfosaatin käyttö juuri ennen puintia on näissä tapauksissa ehdottomasti kielletty. ”Siksi K-maatalous ostaa ja välittää teollisuuteen vain sopimussääntöjen mukaan tuotettua viljaa”, Ollila toteaa.
Avena ei tällä hetkellä osta myöskään glyfosaatilla ennen puintia käsiteltyä viljaa mihinkään tarkoitukseen, ei edes interventioon.
”Perusteena on lainsäädäntö ja asiakasvaatimukset. Mikäli nämä muuttuvat, olemme valmiit tarkistamaan kantaamme”, toimitusjohtaja Kaija Viljanen sanoo.