Tilausta öljykasveille

Viljan hinnan sukellus viime vuonna on saanut viljelijät pohtimaan tarkoin tämänvuotisia viljelysuunnitelmiaan. Mikä kasvi antaisi parhaan ja varmimman tuoton? Moni varmasti myös miettii, onko viisasta kasvattaa viljaa energialaitosten tarpeisiin tai edes oman talon lämmittämiseen.
Maailman viljapörssien liikkeet ovat nopeita ja arvaamattomia – eikä sieltä ole viime aikoina lähetelty positiivisia viestejä ainakaan pohjoismaisille viljelijöille. Vaihtoehtoisia viljelykasveja ei välttämättä ole paljon, ja useiden erikoiskasvien tuotanto perustuu sopimuksiin. Niistäkin osa on jo varattu.
Monen viljelijän mielessä on virinnyt kiinnostus öljykasvien viljelyyn. Siihen onkin perusteita, koska kotimaisilla puristamoilla riittää kapasiteettia ja tuotteilla kysyntää. Rypsivajetta täytetään tätä nykyä tuonnilla. Kasviöljyteollisuus pystyisi käyttämään kaiken suomalaisen rypsin ja rapsin, vaikka viljelyala kaksinkertaistuisi ensi kesäksi asetetusta 150 000 hehtaarin tavoitteesta.
Öljykasvien puolelle kääntyvät myös kevätrypsin ja viljojen katetuottovertailut. Ne osoittavat, että rypsi oli viime vuonna erittäin kilpailukykyinen varsinkin rehuviljoihin verrattuna. Se antoi 20–35 prosenttia paremman katetuoton kaikilla tukialueilla. Kevätvehnään verrattuna ero oli pienempi, mutta rypsi voitti tämänkin kisan.
Ei olisi mikään ihme, jos öljykasvit lohkaisisivat tulevana kesänä tavallista isomman osan Suomen viljelyalasta. Tosin ei olisi hyvä asia sekään, että viljan viljely lakkaisi yhtäkkiä kiinnostamasta. Suomalainen maatalous perustuu edelleen vahvasti viljan viljelyyn.
Tuottaja tekee kuitenkin ratkaisunsa aina sekä taloudellisin että tuotannollisin perustein. Esimerkiksi sotien jälkeen yksi tuottoisimmista viljelykasveista oli kessu.