Siemenyhteistyö on kiellettyä
Maatiloja patistetaan yhteistyöhön oman kilpailukykynsä lisäämiseksi. Siemenen osalta yhteistyö on kuitenkin kiellettyä.
Kuvitellaanpa kolmea viljelijää, jotka tekevät hommansa kimpassa. Yhdessä he keväällä jo hyvissä ajoin päättävät viikon, jolloin peitataan ja lajitellaan kylvösiemen yhteisillä koneilla, yhdessä.
Kuvitteelliset viljelijät tekevät kaiken muunkin kimpassa, kylvöstä puintiin. Yksi osa yhteistyöstä on kuitenkin laitonta: he käyttävät vain yhden tuottamaa siementä kaikkien pelloilla.
Yhden tuottamaan siemeneen he ovat päätyneet samasta syystä kuin muuhunkin yhteistyöhön. Motiivina on kustannusten säätö. Ratkaisulla vähennetään viljakuormien puljaamista kuivurilla, peittauslaitteessa ja lajittelijalla. Samoin säästetään tuhannen siemenen painon määrityksissä ja idätyskokeissa.
Yhdellä siemenellä kylväminen vähentää niin kiertokokeita kuin kylvökoneen tyhjennystä ja putsaustakin.
Laki kieltää tarkastamattoman siemenen myynnin
Uusittu siemenkauppalaki astui voimaan marraskuun alussa vuonna 2000. Sen mukaan kylvösiemeneksi saa markkinoida vain sertifioitua eli virallisesti tarkastettua siementä. Markkinoinniksi luetaan myös tilojen välinen satunnainen kylvösiemenkauppa, joten jos siemen on virallisesti tarkistamatonta, sen myynti tilalta toiselle on kiellettyä.
Viranomainen myös tulkitsee asian lain kirjaimen mukaan. Jos kimpassa viljelevistä yksi ostaa sertifioitua siementä, sitä saa toki jakaa muille. Mutta jos siemenen ostaja lisää tätä siementä itse ja jakaa seuraavan vuoden satoa, asia tulkitaan harmaan siemenen kaupaksi. Se on kiellettyä.
Vaikka omaa siementä luovuttaisi ilman rahan liikkumista, kyseessä on vastikkeeton luovutus.
Samanaikaisesti muun muassa maa- ja metsätalousministeriön Lande 2000- ohjelmassa kannustetaan yhteistyöhön. Ohjelman nettisivuilla sanotaan: "Yhteistyö tuo tehoa ja kustannussäästöjä. Usein etenkin suurempia investointeja harkittaessa kannattaa asiaa miettiä yhteistoiminnan näkökulmasta. Saataisiinko koneille enemmän käyttöä tekemällä yhteistyötä naapureiden kanssa?"
Yhteistoiminnan käynnistämisessä useat tilat voivat yhdessä hankkia suunnittelu- ja asiantuntija-apua vaikkapa tuotannollisen yhteistyön käynnistämiseen. Tähän apuun saa myös valtion tukea. Niin myös kuvitteelliset viljelijämme ovat voineet saada.
Pienpakkaamolupa ratkaisuksi
Kuulostaa ristiriitaiselta. Ensin patistellaan yhteistyöhön maksamalla tukea, mutta kun yhteistyö hiotaan viimeisen päälle, siemenkauppalaki tulee vastaan ja homma onkin laitonta?
"Ei siinä ristiriitaa ole. Yhteisiä koneita saa käyttää, sitä ei kukaan kiellä. Jos viljelijät haluavat käyttää vain yhden tuottamaa siementä, näkisin ratkaisuksi sen, että he yrittäisivät saada pienpakkaamon luvat ja toimisivat sitten pienpakkaamona", ylitarkastaja Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Pienpakkaamolupia voi hakea Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta. Hankaluuksia voi kuitenkin syntyä lajike-edustuksiin liittyvissä asioissa. Lajikkeen jalostajat myöntävät lajike-edustukset.
Ilman pienpakkaamolupaa jokaisen tulisi tyytyä omaan siemeneen tai sitten ostaa sertifioitua.
Heinonen myöntää, että itse työ kuvitteellisten viljelijöidemme tiloilla sujuisi rationaalisemmin, jos käytettäisiin yhden siementä. Siemenkauppalakiin muutoksia ei kuitenkaan ole tulossa. "Suomen käytäntö vastaa EU:n siemendirektiivin vaatimuksia. Kun siemenkauppalaki puolitoista vuotta sitten hyväksyttiin, tilojen välisestä siemenkaupasta ei juurikaan kukaan maininnut mitään."
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |