Maatilan Pellervo

Sima ei unohtanut kyntämistä

Keskisen Euroopan mahtinäyttely SIMA ei ole yllyttämässä kynnöstä luopumiseen. Kyntöauroja oli esillä pitkät rivit, lähes kaikki paluuauroja. Muuten pyrkimys ajokertojen vähentämiseen oli selvästi aistittavissa. Kylvö tehdään mielellään kerta-ajolla suoraan kynnökseen. Pintaäestykseenkään ei juuri välineitä esitelty. Suorakylvökoneiden vähyys ihmetytti. Monet	Kylvökoneet Lannan levitys Traktorit Muokkaus Haravointi ja leikkuu Ruokinta Eläimet
suorakylvöön tarkoitetuilta näyttävät vantaat osoittautuivat tarkemmin katsottuna minimimuokkaukseen alun perin suunnitelluiksi.

Varsinkaan syvien kerrosten tiivistyminen ei tunnu olevan erityisen iso huoli. Renkaiden leveyttä ja läpimittaa lisäämällä yritetään vähentää pintapainetta. Akselipainot sen sijaan vain kasvavat koneiden koon kasvun myötä. Muuta keinoa ei ole, kuin lisäillä akseleita, eikä sekään taida olla hyvä. Joissakin vehkeissä pannaan pyörät kulkemaan eri jälkeä. Muutamia traktorin taka-akseliin kiinnitettävissä olevia telaratkaisuja oli esillä.

Hirmuisilla raudoilla sitten kutitellaan maahan muodostuneet syvät tiivistymät rikki. Jossakin vaiheessa kasvukautta näillä eurooppalaisilla täytyy olla riittävän kuiva kausi tuohon työhön. Muutenhan tuloksena olisi vain lisää tiivistymistä. On selvää, että Suomessa tuollaisen apinointiin on suhtauduttava erittäin varovasti.

Kylvökoneet

Kylvökoneiden vantaiden yksi kehityshaara on lähtenyt hakemaan suurta yksinkertaisuutta. Joihinkin malleihin tuntuu riittävän peltilevy, josta ilmanpaine ja nopeus piristävät siemenet hajalleen multaan ja ronski jyrä tiivistää niitä itämisalustaa vasten. Erilaiset rapsuttimet tonkivat multaa päälle. Tämä tieteenhaara tuntuu edelleen hakevan lopullista viisautta. Katsotaanpa vaikka:

Tämä Gregoire Bessonin kylvölaite linkoaa siemenet ilmanpaineella hajotuslevyjä vasten, josta siemen leviää hajalleen maahan. Letkuja tarvitaan vain puolen metrin välein. Perässä tuleva hirmujyrä painaa siemenen maahan. Huomaa, että maa tasoitetaan ennen siemenen hajakylvöä. Se tasoitetaan myös tiivistämisen jälkeen. Ei pidä tuudittautua siihen uskoon, että näitä tehtäisiin huvikseen tai ihmisten kiusaksi. Tässäkin konseptissa on vuoren varmasti omat hyvät puolensa. Gregoire Besson on erittäin suuri maatalouskonevalmistaja, jonka tarkoituksena on myydä kylvö- ja muokkauslaitteita myöskin tulevaisuudessa.
	Tässä on menty vieläkin pidemmälle. Siemenet levittää jyrän eteen pelkkä 90 asteen kulmaan pokattu ruostumaton teräslevysoiro.
Tällä Sulky-Burelin kylvökoneella lienee mahdollista tehdä suorakylvöä hyvissä oloissa. Silti se on ilmiselvästi tarkoitettu vähennetyn muokkauksen kylvötöihin. Kumiset pyörät menevätedellä maastoa tunnustellen ja konetta kantaen, Kiekkovantaat kylvävät siemenen maahan ja vino-olkaiset, valurautaiset jyräpyörät tiivistävät jäljen. Koneeseen saa heinänsiemenen kylvölaatikon, vaan ei lannoitteen levitintä.
	Toinen iso valmistaja, Agrisem International, kuittaa homman näin. Siemen puhalletaan putkista pystyyn tai vaakaan. Perässä tulee lautaäes tai riski varpajyrä. Maa valmistellaan otolliseksi tasojyrsimellä tai usealla rivillä raskaita muokkausyksikköjä. Suurin malli ottaa pihassa kääntyessä herkästi kuistin mukaansa, ellei kuski pidä varaansa.
Kuhn pitäytyy perinteisessä. Kaksoiskiekkovantaan työsyvyyttä säädetään jyräpyörällä.
	Gaspardon vantaassa (vas.) on olkapää, joka määrää työsyvyyden. Teräksen päällä voi käyttää myös kumia.
Kevyt 1-kiekkovannas on aika tyypillinen vetovantaan ohella eurooppalaisilla pelloilla. Myös Amazonen 1-kiekkovannas on aika perinteinen.
Lisää levitystarkkuutta Lannan levityksen tarkkuuteen kiinnitetään valtavasti huomiota. Rupeaa jo tuntumaan, että se on tarkempaa kuin lannoitteiden levitys konsanaan. Eipä ole ensi kerta, kun metsä katoaa puilta.
	Samson on siirtänyt pienen jalaksen leikkurien sivusta lietteen tuloputken jatkeen kannattelijaksi. Liete saadaan näin varmasti entistä paremmin, mutta kiekkoleikkuri nostaa varmasti maata mukanaan, kun olosuhteet ovat siihen suotuiset.
Tässä vannasmallissa takimmainen pyörä säätää sijoitussyvyyttä. Kiekkovannas on tuloputken kanssa yhtä kokonaisuutta, joten vannas hakeutuu hieman vinoon kulkuasentoon. Tästä johtuva sivuttaispaine tartuttaisi mielellään maata kiekon poskeen. Ilmiötä torjuu vasemmalla pyörivä, vierimissäteeltään kiekkoa pienempi kumikuppi. Se pyyhkii kiekon sivua ja estää maan nousemisen kiekon mukana.
	Paljon perinteistä ja hyväksi todettua tässä. Soikea leikkuri avaa mukavan viillon, johon mahtuu parhaimmillaan 40 - 50 tonnia lietettä hehtaarilla. Kumisten levityssuuttimien sulkulaite on perin hintavan oloinen. Yhdellä hydraulisylinterillä suljetaan vain kaksi tuttia. Paineensäätö on tässä pakollinen, muuten saadaan jo muutaman sulkemisen jälkeen kumisuuttimien pätkiä aikaiseksi.
Sulky-Burelin keskipakolevitin varistaa lannoitteen vain lyhimmän levityssiiven heiteltäväksi, kun niin halutaan. Vetämällä annostelulevyä sisään päin, lannoite putoaa pitkien siipien heitettäväksi. Tämä kuulemma mahdollistaa päisteiden lannoitteen levityksen ilman, että lannoitetta hukkaantuisi ojiin ympäristöä pilaamaan. Keski-Euroopassa uhrataan miljoonia euroja vastaavien vempeleiden suunnitteluun. Ratkaisut ovat toinen toistaan parempia, mutta yksikään niistä ei korvaa järjen käyttöä, vaikka siihen suuntaan onkin vahvasti pyritty.
	Tällaisia sekoittimia oli runsaasti tarjolla lietelannan liikutteluun. Niitä käytetään enimmäkseen lietteen kierrätykseen kuiluissa ennen siirtoa varastosäiliöön.
Saappaat saa tällä nopeasti hyvään siivoon. Vesiventtiiliä hallitaan kädellä.
	Lannan separointi yleistyy, vaikka se nostaa kustannuksia. Bauerin lantaseparaattoria tuo Suomeen Pellonpaja.
Nähtiin myös kätevä takavalon suojaus. Ei sekään toki vaurioita poista, mutta saattaa niitä vähentää. Aita on usein tekemättä sonnanajon aikaan. SIMA:ssa oli tarjolla niin junttakoneikkoja kuin hydraulipusertimiakin aitapaalujen pystytykseen. Eurooppalaisille hydraulinen vetokoukku on edelleen aika outo kapine. Niinpä näitä tunkattavia vetoaisan kannattimia on käytössä yleisesti. Traktorit Traktoripuolellakin alkaa tapahtua todellista kehitystä. Ensimmäiset yhteispainedieselit ovat ilmestyneet John Deeren eräisiin malleihin. JD esitteli myös täydellisen, taka-akseliin ulottuvan traktorin rungon. Etunostolaitteita tarjotaan valtavasti ja etukuormainten hallinta kehittyy edelleen. Monessa kurottajassa on jo takanostolaite ainakin lisävarusteena tarjolla. Hieman tuntuu siltä, että etukuormaimen asema on lievästi uhattuna. MF:n uusi prototyyppi kiinnosti yleisöä kovin. Siinä on portaaton vaihteisto ja kaksiportaisella jäykkyydellä varustettu hytin ilmajousitus. Kovin rankasti ei liene pielessä veikkaus, että uusi vaihteisto muistuttaa kovasti Fendtin Variota.
Yhteispaineruiskutus on nyt tullut traktoreihin. Kuvasta näkee, että John Deeren neliventiilimoottorin kannessa ei ole järin paljon tilaa pumppusuuttimille, hyvä kun suutin mahtuu. Päästöt saadaan pieniksi monivaiheisella ruiskutuksella ja polttoainetalous nousee uuteen luokkaan. Arvovaltaiselta taholta onkin ennustettu, että yhteispaineruiskutus tulee kattamaan moottorit aina kymmeneen litran tilavuuteen saakka. Enää on ratkaisematta moottorin suojaus siinä teoreettisessa tapauksessa, että suutin juuttuu Auki-asentoon.
	Vielä tyyppinumeroton Massikan proto veti yleisöä puoleensa. Siinä on portaaton vaihteisto ja kaksiportaisella jäykkyydellä varustettu hytin ilmajousitus.
Kansa tarvitsee sirkushuveja. Massey Ferguson esitteli isolla kankaalla vuorokauden kynnön maailmanennätyksen tekoa. Väkeä nakitti lattia sakeana aamusta iltaan näytöstä ihmettelemässä, vaikka asia on jo vanha. Maailmanennätys lisää Massikan myyntiä vuoren varmasti, sanovat viisaat mitä tahtovat. Ostopäätöksillä on hyvin vähän tekemistä rationaaliseen ajattelun kanssa, jos ollenkaan.
Tässä etukuormaimessa hydrauliikkaletkut kytkeytyivät ja irtosivat traktorista päin, vaikka asiaa en hyvin kuvaan saanutkaan. Joka tapauksessa näytös pelasi ja kauhoja vaihdeltiin. Eräs skandinaavi epäili, että parinkymmenen asteen pakkasessa voi syntyä sirpalevaara, kun liittimiä yritetään pakkonaittaa.
	Tässä on nevamiehen märkä uni. Puhaltimen siivikko kääntyy hetkeksi puhallusasentoon, kun jäähdytysnesteen lämpötila saavuttaa asetusarvon. Niin häipyvät pölyt ritilöistä ja ajo vain jatkuu.
SIMA:ssa esiteltiin virallisesti John Deeren uudet 5020 -sarjan traktorit. Niissäkin on nyt täysi erillisrunko taka-akselia myöten. Sarjassa on kolme ketterää mallia, joista on erinomainen näkyvyys. 72 hevosvoiman 5620, 80 hevosvoiman 5720 ja 88 hevosvoiman 5820 ovat tyypillisiä karjatilan monitoimitraktoreita.
	Tällaisilla kumikäpälillä torjutaan pintapainetta. Etupyörä tiivistää takapyörien välin. Akselipainetta tämä ratkaisu ei vähennä.
Nyt saadaan traktoristakin kurottaja. Kuinkahan mahtaa olla vakauden ja ajettavuuden laita?
	Etunostolaitteita oli tarjolla pilvin pimein. Hyvin moneen tarvike-etunostolaitteeseenkin tarjotaan voimansiirtoa kampiakselin päästä kytkimen välityksellä.
Muokkaus Kynnön tulevaisuus on vankka ainakin SIMA:n mukaan. Siipimalleista yleisin oli ilman muuta lähes puhdas lieriösiipi. Mainittavaa oli myös noin kymmenen tuuman työleveyden yleisyys.
Muovi auran siivessä valloittaa jo Ranskaa. Tämä ohuenlainen muovilipare on ruuvattu terässiipeen muovipulteilla siiven takaa. Siiven peitemuovin rei'issä on siis jenka.
Näyttelyn aurojen ylivoimaisesti yleisin siipimalli oli lieriösiipi. Kvernelandilla oli näytteillä mielenkiintoinen puukkoleikkurin ja kuorimen risteytys.
	Jotka eivät usko kyntämiseen, voivat muistella nostalgisia Könnin kuokkamiehen aikoja tämän pelin ääressä.
Ranskalaisen selkä ei taivu kivien keruuseen, jonka seikan ymmärränkin perin hyvin. Kivet joko murskataan tällaisilla peleillä, tai kerätään kivien keruukoneilla.
	Nurmen ilmastaminen käy tällä pitkien puukkojen pelillä joutuisasti. Leikkuukulmaa voi säätää.
Haravointi vai leveältä leikkuu? Vieläkään ei ole päästy selvyyteen siitä, kumpi on viisaampaa, haravointi vai suuri leikkuuleveys. Voi olla, että kummallekin menetelmälle on paikkansa. Se on ainakin selvää, että haravointi on monin verroin suurta leikkuutyöleveyttä halvempi ratkaisu. Melko kapeidenkin niittokoneiden työsaavutuksilla päästään pitkälle ja haravointi on sitäkin tehokkaampaa.
Tämä Kuhn haravoi kerta-ajolla heinät 15 metrin leveydeltä yhteen karhoon. On tehokasta!
Jos italialaisen Ufon helman alle yritti kurkata, saati tarjota sinne kameraa, oli kohta pari turvamiestä kimpussa. No, tuskin siellä mitään erinomaista olikaan. Sivusiirtomatto toi luo'on sivulle, niin että kaksoiskarhoon saatiin heinät noin viidentoista metrin leveydeltä. Videolla pidettiin aivan tolkutonta vauhtia. Hintaa ei uskalla edes arvailla.
	Tällä säkitetään pyöröpaaleja pitkään pussiin. Muovipussi esikiristetään sylintereillä, jotka näkyvät kuvassa. Niin saadaan tiukka pussi. Takana näkyvä täyttölaite kiinnitetään etukuormaajaan. Siinä on työntölevy, jolla paali tungetaan pussiin.
Kanttipaalainten pitkät rivistöt kertoviat SIMA:ssa, että pyöröpaalien valta-asema on uhattuna.
Tässä lavetissa on itua. Pienellä sylinterillä ja taittuvalla puomilla helpotetaan kuormausta.
	Kelvokas puhallin säädettävine siipineen. Tämä huokaisee 50 000 m3 tunnissa 250 Pascalin vastapaineella, kun moottorissa on tehoa 7,5 kW ja pyörimisnopeus 1 000 r/min.
Tasopurkaimen voi helposti asentaa pyöreään, tasapohjaiseen siiloon myös jälkiasennuksena. Hintaa pohjalle ja purkuruuville tulee halkaisijaltaan kymmenen metrin siilossa noin 6 700 euroa. Pohjan myötä siilossa on tuuletusmahdollisuus, kunhan hommaa puhaltimet. Tällainen tuuletus voi pysäyttää viljan alkaneen lämpiämisen, jos se havaitaan ajoissa, eikä tavara ole liian märkää.
Claasin kanttipaalaimen silpun mittaa on lyhennetty entisestään. Syöttöpäässä on ruuvi ennen silputusroottoria. Ruuvi supistaa sisäänvirtausta kapeammalle ja ahtaa tavaraa vauhtiin jo ennen roottoria. Noukinta on voitu hieman leventää.
Ruokinta Apevaunuihin on ilmestynyt vain yhdellä vaakaruuvilla varustettuja malleja. Myös pystyruuvivaunuja löytyi runsaasti. Yleinen trendi näytti olevan, että apevaunun on tavalla tai toisella kyettävä kuormaamaan itse itsensä, varsinkin jos sillä käsitellään suurpaaleja. Tarkka, pitkälle automatisoitu ruokinta loisti SIMA:ssa poissaolollaan.
	Valssimyllyissä on julman suuret laakeripukit ja veto molemmissa valsseissa. Tässä ProfAgrin mallissa valssit kiristettiin hydraulisylinterillä. Ryynien laatu on erinomainen.
Päistä keskelle jenkaava vaakaruuvi on yleistynyt apevaunuissa. Seinissä on yleensä jonkinlaiset sekoittimet, arvatenkin paalien paikoilleen juuttumisen estämiseksi. Paalien repimäkoneissa on lähes poikkeuksetta kuormainlaite. Monessa apevaunussa on samanlainen joko vakiona tai lisävarusteena.
Eläimet Gasgoicne -Melotte esitteli näyttelyssä uuden kaksipaikkaisen lypsyrobotin prototyypin. Uusin alipainepumppu on ruuvityyppinen ja siten erittäin hiljainen. Siinä ilma myös lämpiää aika tavalla, joten ominaisuutta on käytetty lypsyaseman lisälämmitykseen.
	Galaxyn lypsyrobotti perustuu ABB:n teollisuusrobotin hyväksikäyttöön. Yksi käsivarsi kykenee palvelemaan kahta lypsypaikkaa. Työtapa muistuttaa melkoisesti DeLavalin reseptiä pesukuppia myöten. Tämä on halvin kaksipaikkainen robotti, joka kykenee noin sadan lehmän lypsyyn. Galaxy tullee Pellonpajan myyntiin lähiaikoina.
Nämä vasikkahäkit ovat ulkomailla erittäin suosittuja nimenomaan siksi, että niissä kasvaa hyvin terveitä vasikoita varsinkin hengityselintautien suhteen. Vasikat selviävät näissä Yhdysvaltain pohjoisosia ja Kanadaa myöten.
	Tämän Belgian Bluen karvanajo on suurta muotia. Oleelliset lihakset ovat hyvin näkyvissä.
Ranskalaiset väittävät kiven kovaan, että tiiviillä kankaalla päällystetty patja miellyttää lehmiä eniten. Kumirouhepatjat kuulemma menettävät ryhtinsä, jolloin lehmät alkavat vierastaa niitä. Tästä tuntuvat tanskalaiset olevan eri mieltä. Toki molemmat vakuuttavat, että hieta on lehmän kannalta paras parsimateriaali. Muovinen etulauta vaikuttaa oikein hyvältä. Eläinten näyttelykunnostukseen suhtaudutaan erittäin vakavasti.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@netikka.fi