Jos ruiskuttaa, se pitää tehdä kunnolla
Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden ruiskuttaminen on asia, mikä monella tulee ensimmäiseksi mieleen tautien torjunnasta puhuttaessa. Tepsivä keino, kun tietää, mitä tekee.
Agronomi Petri Lintukangas Berneriltä muistuttaa, että tautiruiskutuksia tehdään vain tarpeen mukaan. Jos ruiskutustarvetta ei ole, ruiskuttaminen aiheuttaa paitsi turhaa kulua myös riskin kestävän tautikannan muodostumisesta.
"Kun ruiskutuspäätös on tehty, pitää samalla päättää myös toimia kunnolla. Se tarkoittaa oikean aineen valintaa, oikeaa ruiskutusaikaa ja oikeaa käyttömäärää. Jos ruiskuttaa pientä tautiainesatsia aikaisessa vaiheessa eikä aiokaan tarvittaessa ruiskuttaa toista annosta, ottaa selvän riskin kestävien tautien muodostumisesta. Kunnolla tekeminen on sitä, että miettii ja tekee asian loppuun asti."
Ennen ruiskutettavan aineen valintaa sopii hetken miettiä, mitä tauteja pellossa on. Kaikki aineet eivät tehoa kaikkiin tauteihin. Laajatehoisesta aineesta saa tehoa moneen paikkaan. Tehoaineiden seoksista saa erilaisten vaikutustapojen hyödyn.
Kannattaa laskea
mitä rahalla saa
Tautiaineiden vaikutustavat ja niistä puhuminen saattavat monesta tuntua turhalta teorialta, mutta jotain niistä olisi silti hyvä tietää. Ruiskutuksen teho perustuu pitkälti oikean aineen valintaan. Kuinka valita, jos ei tiedä yhtään valintaperustetta?
"Tautiaineet jaetaan kosketusvaikutteisiin ja systeemisiin eli sisävaikutteisiin. Kosketusvaikutteisia aineita käytetään ennaltaehkäisevästi. Ne suojaavat kasvin lehdelle tulevilta taudinaiheuttajilta", Lintukangas kertoo.
Sisävaikutteiset aineet puolestaan tunkeutuvat kasvin lehden sisään, ja jotkut niistä jopa kulkeutuvat ruiskutuksen jälkeen muodostuneisiin lehtiin. Sisävaikutteisten aineiden antama suoja kestää kosketusvaikutteisen aineen suojaa pidempään.
Tautiaineiden haitari on laaja. Sisävaikutteiset aineet luokitellaan vielä erikseen single-site -aineisiin ja multi-site -aineisiin. Ensin mainitut vaikuttavat taudin solussa vain yhteen toimintoon. Multi-site -aineet taas vaikuttavat useampaan kohtaan.
"Single-site -aineista uusimpia ovat strobit, jotka häiritsevät tautisolun energianmuodostusta. Strobin yhdistäminen perinteisen triatsolin kanssa antaa erittäin hyvän ja kestävän suojan tauteja vastaan."
"Tehoaineet ovat monelle hebreaa, koska ne ovat niin vaikeita lausuakin. Suosittelen silti laskemaan, mitä rahallaan saa. Joissain aineissa tehoainetta on vähemmän, joissain enemmän. Jotkut ovat valmiita seoksia, jotkut seokset joutuu tekemään itse. Kannattaa laskea, mitä maksaa sama määrä tehoainetta kahdessa erillisessä astiassa tai valmiiksi optimoidussa seoksessa", Lintukangas sanoo.
Ilma-avusteisen suurin
hyöty on tupla-ala
Ilma-avusteiset ruiskut ovat houkutelleet monen pienentämään ruiskutuksen vesimäärää. Lintukangas, joka on itsekin viljelijä, teki viime kesänä omilla pelloillaan testiä aiheesta.
"Kun vesimäärä oli 200 litraa hehtaarille, ilma-avusteisilla suuttimilla sai saman tai ehkä himpun verran paremman sadon kuin tavallisilla suuttimilla, olipa ruiskutettu Stratego-määrä sitten 0,25, puoli litraa tai 0,75 litraa hehtaarille", Lintukangas kertoo.
Vesimäärän pienentäminen sataan litraan hehtaarille toi suuttimien välille suuremman eron. Erityisesti pienellä Stratego-annoksella ilma-avusteinen suutin johti parempaan tulokseen kuin perinteinen suutin. Satoerot olivat runsaan parin sadan kilon luokkaa.
"Tulkitsen tulosta niin, että perinteiselläkin suuttimella saa ihan hyvän tuloksen. Jos ahnehtii hehtaareja, ilma-avusteinen suutin on parempi, kun voi pienentää vesimäärää. Yhdellä tankin täytöllä ruiskuttaa tupla-alan. Ruiskutustunteja on enemmän, se on se suurin hyöty", Lintukangas sanoo.
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | 4/04 sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |